Maistamista

Söimme eilen päivällistä Wanhan Makasiinin sopivan väljällä terassilla. Olimme koko syöntimme ajan melkein ainoat asiakkaat terassilla, vaikka sää oli varsin kesäinen. Ehkä aiempi vesisade oli vähentänyt muiden intoa ruokailla ulkona. Olimme päättäneet testata Makasiinin menuja, otimme Linnoitus-menun ja Ankkuri-menun, ja maistelimme yhdessä näiden menujen ruokalajit. Menuihin kuului kaksi alkuruokaa, pääruoka ja jälkiruoka. Harvinaista kyllä, suurimmat yllättäjät olivat tällä kertaa jälkiruuat.  Kala-alkupalassa erityisen vaikutuksen teki herkullinen merilevä. Liha-alkupalassa päärynä maistui mukavalta härän kumppanina, mutta hieman liikaa puski tässä annoksessa paahdettujen seesaminsiementen maku läpi. Nämä ensimmäiset alkupalat eivät vielä kuitenkaan aivan sellaista vaikutusta meihin tehneet kuin mitä sitten loput ruokalajit. Seuraavista alkupaloista kampasimpukkamurekkeen rapuliemi oli ihanan pehmeää, kermaista ja melkein kinuskisen makuista ja (ilmeisesti marinoitu) retiisi o...

Elämä on ollut sellaista lentoa, että paljon on nähty, koettu ja maisteltu, mutta vähän kirjoitettu blogia. Siispä nyt oli vaikea päättää, mistä aloittaa. Avasin läppäriltä valokuvakansion ja otin esille uusimmat kuvat, siitähän se lähti. Viime viikonloppuna halusimme syödä ulkona, ihan siis terassilla, ja päädyimme Wanhaan Makasiiniin. Makasiinin vaihtuva ruokalista houkuttelee ehdottamasti. En jaksa ymmärtää ravintoloita, jotka menevät samalla listalla vuodesta toiseen. Ilta oli jo pitkällä illallisemme aikaan, mutta tarkenimme hyvin syödä terassilla. Mikko valitsi Makasiinin menun, johon kuului alkupalana härkäpastramia, timjami-aiolia, 
marinoituja siitakesieniä ja leipälastuja. Pääruuaksi oli rapeaa porsaankylkeä, grillattua secretoa, 
bataattipyreetä, paahdettua perunaa ja viinikastiketta 
sekä sinapilla maustettua majoneesia. Jälkiruokana tarjoiltiin marinoituja hedelmiä ja marjoja, 
sabayonkastiketta ja marenkia. Mikon alkupala oli ihan perushyvä, porsas o...

Lampaan sisäfilettä, rosmariinipottuja Halusimme ulos illalliselle viikonloppuna Lappeenrannassa. Ja koska kirjaimellisesti halusimme kuumana päivänä _ulos_, mietimme ravintoloita, joissa on terassi. Näin kesäaikaan viihtyisimmäksi vaihtoehdoksi valitsimme Wanhan makasiinin, vaikka makasiinin ruoka on usein ollut vain ihan ok, kovin tavallista ja yllätyksetöntä. Pitsoista olemme kyllä pitäneet. Vähän on limevoi roiskunut lautaselle, mutta ei se näkö, vaan se maku! :) Listalle oli tullut useita uutuuksia, joista mielenkiintoisin oli ehkä black horse, hevosta. Harmiksemme liha oli loppu, annos on saatavissa jälleen ensi viikolla. Lienee siis kiinnostanut muutamaa muutakin ruokailijaa. Tarjoilija suositteli hevosen tilalle lampaan sisäfileetä, ja Mikko otti lihapullapastaa. Tomaatti-mozzarellasalaatti Alkupalaksi otin jättikatkarapuja limevoissa ja Mikko tomaatti-mozzarellasalaatin. Molemmat olivat listan uutuuksia, kuten myös pääruokamme. Jättikatkaravut olivat hurjan he...

Ruoka oli ihan hyvää, mutta kovin tavallista jälleen kerran. Vähemmän ravintolassa syönyt ehkä antaisi kehut onnistuneesta ruuasta, mutta mielestäni _onnistunut_ on liian laimeaa, kun ravintolassa syödään ja siitä maksetaan. Oletuksenani on siis aina vähintään parempaa kuin kotona, ja jos ruoka on vain onnistunutta ja ihan hyvää, ei tämä arvo ylity. Kukaan ei juuri valittanut, mutta ei myöskään kehunut. Kertonee jotain. Rohkeutta kaivattaisiin näissä maakuntienkin ravintoloissa. Miksi listalla on aina kaikki perushommat ja perusmauilla varustettuna? Yksikin piristävä poikkeus tähän sääntöön saisi minut äänestämään jaloillani ja lompakollani kyseisen ravintolan puolesta. Yllättäkää minut kerrankin! Joensuun La Passione sen itse asiassa tekikin äyriäisalkupalallaan ja äyriäispitsallaan pieni aika sitten. Italiasta ja Venäjästä puhumattakaan, ne tekevät sen kerta toisensa jälkeen. Blogiteksti La Passionen onnistumisesta löytyy tästä: http://tanjan-maistamista.blogspot.com/2010/05/herk...

Lounaskokemuksena ravintola Wanhan makasiinin lounasbuffet ei tehnyt suuren suurta vaikutusta, ja hintakin tuntui korkealta (11,90 euroa), mutta eräänä marraskuisena iltana nauttimamme pitsat sen sijaan veivät kielen mennessään (jos näin kulunut ilmaus sallitaan). Minä valitsin pitsan nimeltä Saimaan loiste (yläkuvassa), joka sisälsi lohta, sipulia ja tillicremeä. Mikko otti miehekkään Makasiinin: kinkkua, pepperonia, pekonia, suolakurkkua ja sipulia. Molemmat olimme ehdottoman tyytyväisiä pitsoihimme! Ravintolan miljöö on viihtyisä, etenkin kesällä sijainti satamassa on vertaansa vailla. Henkilökuntakin on mukavaa. Makasiinilla on varmasti edellytykset menestyä, ja kesällä on vaikea ohittaa houkuttelevaa terassia, johon paistaa aurinko koko päivän. Terasilla on oivallista istuskella syömässä tai juomassa ja bongailla samalla ihmisiä, autoja ja vesiliikennettä. Kuitenkin aikaisempien kokemuksiemme ja muutamien muiden ihmisten puheiden perusteella voisin sanoa, että hintaa useilla annok...

Liikaa muikkuja, liian vähän kermaviilikastiketta ja salaattia (ei ollenkaan kumpaakaan). Onneksi oli sitruunaa.

Lauantaina toukokuun 16. päivä kävimme testaamassa vasta avatun ravintola Wanhan makasiinin Lappeenrannan satamassa. Vaikka aurinko paistoi, ilma ei ollut linnunmaitoa, mutta juuri ja juuri tarkenimme terassilla lounastaa. Palvelu oli ystävällistä ja ruoka maistui. Erityisen herkullista oli valkosipuliaioli Tallinvartijan perunoiden höysteenä. Muutenkin on pelkkää hyvää sanottavaa ruokailukokemuksestamme, hieman vaan ruokien tuleminen kesti. Liekö alkukankeutta vai mitä, mutta ihan on käymisen arvoinen paikka kuitenkin. Ruokalista ei ollut pitkän pitkä, mutta varmasti jokaiselle löytyy jotakin. Alkupaloina Cesar-salaatti, Tallinvartijan perunat valkosipuliaiolilla ja Puutarhurin salaatti: