Maistamista

Kivoja makumuistoja on tänäkin kesänä kerääntynyt läjäpäin. Sää on enimmäkseen sallinut ulkoruokailut, myös kotiin on tilattu ja take away -ruokaa itse noudettu.  Tässä postauksessa aloitetaan tuoreimmasta, eli eilisestä illalliskokemuksesta. Ravintola NES , olkaa hyvät! Eilen illalla söimme Rauhan kauniissa maisemissa, Holiday Club Saimaan läheisyydessä, uudessa NES-ravintolassa . Ravintola on ehtinyt toimia vasta pari viikkoa. Aktiivinen somemainonta on kuitenkin tuottanut tulosta, emmekä olleet eilen ainoat, jotka uuden paikan olivat Facebookista huomanneet. Ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi - oikeastaan jopa liikaa - ja palvelu oli varsin ylenpalttista ja rempseää. Paikan omistaa ranskalainen pariskunta, lisäksi tarjoilijoina on suomalainen ja venäläinen nainen. Porukan sisäinen kielikylpy oli meneillään koko ajan, ja kaikki edustetut kielet olivat käytössä myös asiakkaiden kanssa. Paikan emännältä tilasimme englanniksi, värikkäät keskustelut tarjoilijoiden kanssa kävimme ...

Mahdollisesti Kajaanin kauneimmalla paikalla sijaitseva ravintola, Gastrobar3 , tarjoaa mahdollisesti  –  ja melko varmasti  –  myös Kajaanin parasta ruokaa. Ruokalista ei ole pitkä, ja se vaikuttaa jopa melko yksinkertaiselta, mutta maut ovat niin kohdillaan, että pulinat pois.  En muista maistaneeni esimerkiksi noin hyvää chimichurri-kastiketta aikoihin, en ainakaan Suomessa, vaikka itsekin teen varsin maukasta chimichurria. Annoksissa oli kaikki enemmän kuin kohdillaan. Maut, asettelut, annosten koko. Ja erityisesti se maku, makuyhdistelmät, suutuntumat. No, en paljon enempää osaa kehua! :D Olisin hyvin voinut käydä heti seuraavana päivänä syömässä uudelleen samaa ruokaa, jos ravintola vaan olisi ollut sunnuntaina auki. Yleensäkin se, että joku ruoka on niin hyvää, että sitä tekee mieli mennä syömään uudestaan, ja vielä jopa heti seuraavana päivänä, kertoo erittäin paljon. Voin ehdoitta suositella Kajaanin Gastrobar3-ravintolaa! Upeaa ruokaa ja upeat nä...

Edellisessä postauksessani lupasin, että kirjoitan Tertin kartanon aamiaisesta, koska se vaan on niin erityisen hyvä. Heidän uuniohrapuuronsa jo yksistään voisi olla huonommankin aamun pelastus. Vietimme kivan kesäpäivän Tertin kartanossa Mikkelin kupeessä viime kesänä (2018) bloggaajakollegojen kanssa. Tertti on viehättävä paikka! Miljöö hurmaa, samoin ruoka, puoti, säilöntäkellari, ympäristö ja majoitusaitat. Ja aamiainen yrttitarhan keskellä on hieno kruunu ihanalle yöpymiselle. Heräsimme aurinkoiseen ja kuumaan kesäaamuun Tertissä. Aamiaisen nautimme yrttitarhassa. Ja mitä herkkuja siellä nautimmekaan! Lähiruokaa, luomuruokaa, oman tilan erikoisuuksia, naapurin herkkuja, omin pikkukätösin väsättyjä nautintoja... Katso ja tutkistele: Tertin ruisleipää, jossa yli 115-vuotias juuri, Iivari-isännän näkkileipää ja kartanon vaaleaa leipää Kartanon kahvi ja Aamuvirkku-tee Paikallisia lihaleikkeleitä, lähituotta...

Blogautus on otsikoitu Wolkoffin bliniviikot, vaikka varsinaisesti blinien takia emme Wolkoffiin menneetkään. Polkaisimme Ainon kanssa maanantaina käyntiin vuosittaisen Cross-Cultural Encounters -kurssimme ja illalla perinteisesti lähdimme puimaan kurssia ja sen kehittämistä hyvän ruuan äärelle. Valitsimme Wolkoffin, jonka laatuun voi luottaa. Ilta ruokineen ja juomineen oli erittäin onnistunut. Aino tilasi omanlaisensa kala-annoksen, kun listalta ei suoraan löytynyt hänen ruokavaliolleen sopivaa. Minä olin lounaan skipattuani niin nälkäinen, että päätin ottaa tuhdit blinit. Aino kehui annostaan kovasti, ja talon valkoviini sopi hienosti kalalle, samoin kuin blineille. Blinejä jaksoin syödä kuusi, jonka jälkeen olin korviani myöten täynnä. Blinien täytteitäkin jäi hävettävän paljon syömättä. Ehkäpä niitäkin voisi tuoda ensin hillitymmin, sitten lisää, jos blinejä rupeaa uppoamaan enemmän. Jaksaa kyllä ihmetyttää ja nauratuttaa pari kaveriani, hoikat KooMikko ja Pokkiska, joist...