Maistamista

Koo-Mikon täytetyt alkupalablinit Tämä oli jo ties mones kerta Viipurin Russkij Dvor -ravintolassa, ja vihdoin sain blogin aikaiseksi. Ollaan syöty Russkij Dvorissa lounasta, päivällistä, illallista, biletetty ja laulettu karaokea illallisen päälle & tällä kertaa söimme lounasaikaan terassilla työporukan kanssa. Terassi on suuri ja aurinkoinen. Hiiligrillin tuoksu antaa terassille miedosti aromia; saslikit paistetaan ravintolan sivustalla ulkona grillissä, oi nam! Alkupalaksi otin borssia, joka oli hyvää, mutta ei erinomaista. Kalaseljankan alkupalaksi nauttineet kollegani sen sijaan ylistivät omaa keittoaan. Borssikeittoa Kollegani Koo-Mikko nautti täytettyä bliniä alkupalaksi ja oli oikein tyytyväinen, kuva blogin pääkuvana ylhäällä. Kievin kotlettini oli yksinkertainen, mutta ihan maukas. Pariisin palleroperunat olivat toki suoraan pakastealtaasta. Vieressäni istunut Koo-Mikko otti pihviä, joka sekin maistui. Possusaslikkia tilanneet pöytäseurueemme herrat H...

Borssikeittoa, lammastäytteisiä pelmenejä ja pääkaupunkisalaatti. Saisipa näitä Suomen junissakin! Kesän lopulla vierailimme jälleen Pietarissa. Tällä kertaa menimme junalla, Allegrolla. Illallisen nautimme Allegron ravintolavaunussa, koska Pietariin saavuimme vasta puolenyön maissa. Edellisen kerran Allegron ravintolavaunussa oli jokseenkin tavallista junapöperöä (lue lisää: Tanjan maistamista, Allegron ravintelivaunun tarjontaa ), nyt oli lista vaihtunut ja ruoka oli oikeasti hyvää - siis oikeasti ravintolavaunussa maukasta ruokaa! Hintaa ruualla oli ihan riittämiin jälleen, mutta tällä kertaa sen maksoi jos ei nyt ilolla niin ainakin ymmärtämyksellä, kun makunystyrät sentään kiittivät.

Eräänä iltana - tai yön puolella kai siinä jo virallisesti mentiin - kaipasimme illallispaikkaa Viipurissa. Ja ehkäpä jotain menomeininkiäkin oli hakusessa. Varma tapa löytää paikka, joka on auki ja vastaa toiveitamme, on ottaa taksi alle ja jututtaa kuljettajaa. Alle kahdella eurolla huristellaan ja löydetään ravintola nälkäisille bilehileille. Tällä kertaa taksi vei ravintola Omegaan. Saslikki oli aivan mainiota, meno kuin neukkudiskossa ja sovetskoje shampanskoje ei maksanut juuri mitään, näin suomalaisen mittapuulla. Nami, nami, nams! Omegaan olisi ollut sisäänpääsymaksukin, mutta vältimme sen, kun kerroimme tulevamme illalliselle. Oikein hassunhauska ilta. Valitettavasti Omegaa ei löydy matkaoppaista eikä netistä, joten matkailija sinne varmaan hieman harvemmin eksyy. Tuona yönä olimme ainakin ainokaiset ulkomaalaiset.

Slavjanskaja trapeza Viipurissa on tasaisen kohtuulaadukas. Tällä kertaa sampi oli kyllä lohta, mutta muuten olivat maut kohdillaan ja annokset piristävän erilaisia (verrattuna Suomeen). Ja tällaisia herkkuja nautimme: Господин русский, "Venäläinen herra" -salaatti. Ravintola Slavjanskaja Trapeza tiedottaa: "Olette paikassa, jossa tarjotaan isoja ja turvallisia ruoka-annoksia." Haluaisin nähdä ne vaaralliset annokset! :) Borssia leidille Ihanan maukasta jauhelihaa, suolakurkkua, hillosipulia, fetaa, pottumuusia... Ja sitten se sampi eiku lohi eiku sampi eiku Kyllä näitä pöperöitä ilolla popsii, eikä hintakaan päätä huimaa. Nam!

Ravintola Pöllö, aka Sova, on ihan mukiinmenevä ravintola Viipurissa. Tosin toisella puolella tietä sijaitsevan Kamelotin tasolle se ei missään nimessä yllä. Tässä Pöllön tarjontaa: Smetana vihreällä salaatilla, terveellistä! Lohikin on terveellistä - ainakin jos sen peittää kilolla juustoa. :D

Pitemmittä puheitta pari kuvaa Viipurin Kamelotin annoksista, herkullisista sellaisista: Palava liha-annos Ankanmaksaa Suosittelen.

Nautimme mainion päivällisen elokuisena sunnuntaina Viipurin Opera-ravintolassa . Olimme parhaat ja ainoat asiakkaat siihen aikaan päivästä. Iltaisin diskojytkeen aikoihin joskus on ollut täyttäkin. Ruokalista oli pitkän pitkä, tällaista ei Suomessa nähdä koskaan. Listalla oli kaikkea venäläisen keittiön herkuista sushiin. Päädyimme ottamaan alkupalaksi borssikeiton ja tomaattisalaatin. Pääruuaksi valitsimme fonduen. Kaikki oli erilaista ja herkullista. Borssi ei ollut kympin suoritus, mutta antaisin 8½, joka on tässä lajissa varsin mainio arvosana. Kaikki oli kuitenkin hyvää, kaikkea oli riittävästi jos ei liikaakin, eikä mitään ollut hinnalla pilattu. Kirsikkatomaatteja, rucolaa ja parmesaania Sovetskoje shampanskoje oli lämmintä, mutta saimme jäitä sen kaveriksi. Hetken mietimme, ovatkohan jäät kraanavedestä vai pullovedestä tehtyjä, mutta emme kehdanneet kysyäkään, joten rohkeasti vaan kokeilimme. Vatsanväänteiltä säästyttiin, joten pullovettä oli käytetty. Suha...

Työporukan pikkujoulumatkalla söimme Viipurin Bojole-ravintolassa hotelli Viikingin kyljessä. Alkupalat ja salaatit olivat mieleisiä, pääruuat hieman vaatimattomia. Minun pääruokani oli jopa varmaan parempaa kuin monen muun, karitsalla oli oikein maukas kastike. Kivaa oli ja mahat täyttyivät, mutta tämän kokemuksen perusteella sanoisin, että Viipurista löytyy parempiakin ravintoloita kuin Bojole.   P.S. Kamerasta loppui akku ja känny otti vähän nihkeitä kuvia, sori.

Kun on herännyt lauantai-aamuna kuudelta ja ilman aamupalaa toiminut matkanjohtajana 60-hengen jättibussilliselle pikkujouluväkeä Lappeenrannasta Viipuriin - vieläpä Venäjän rajan takutessa suuren matkustajamäärän takia viivyttäen ylitystä - ei ole enää niin tarkka siitä, missä syö. Kun matkanjohtajalla sitten hetkeksi höllääntyvät suurimmat velvollisuudet matkalaisten tehdessä ostoksiaan Karusellissa, on ruokapaikan valinta helppo; marketin ainoa ”ravintola”, Чайная Ложка (Tshainaja Lozhka, teaspoon, teelusikka). Ei sillä, etteikö kyseinen mesta ihan hyvä olisi pikaruokalaksi, mutta Viipurissa olisi kyllä tarjolla tasokkaampaakin ravintolaa. Tällä kertaa kuitenkin näin, olosuhteiden pakosta. Tilasimme lounasannokset, joihin kuului alkusalaatit, keitot, täytetty blini kastikkeella ja ruokajuomana teetä valinnan mukaan. Teelaatuja Tshainaja Lozhkassa onkin mistä valita; valehtelematta varmaan kolmatta kymmenettä eri teetä. Hintaa lounasannokselle tuli karvan alle 3,5 euroa, ei ...

Kesällä 2010 heinäkuisella Viipurin visiitillämme poikkesimme illalliselle paikalliseen ravintolaan nimeltä Банзай (Banzai) . Banzai valikoitui kahdestakin syystä: se sijaitsi kohtuullisen lähellä silloista majapaikkaamme Sampoa ( Tanjan matkamittari kertoo Samposta ) ja oli auki myöhään, kun mehän toki olimme liikkeellä tapamme mukaan melko myöhään. Ruokapaikkoja valitsimme tällä kertaa uudehkosta pienestä ja kätevästä Viipuri-oppaasta (suomenkielinen ja venäjänkielinen versio), jota on jokin aika sitten jaettu ilmaiseksi ainakin Saimaan Matkaverkon toimesta. Banzai on varsin tyylikäs mesta sisustukseltaan, ja kuten nimestäkin voi päätellä, itämainen tyyliltään. Ruokalistalta löytyi kuitenkin ihan perinteisiä eurooppalaisia ja venäläisiä herkkuja. Hintatasoltaan Banzai edustaa suhteellisen normaalia Viipuria. Ruoka oli ihan hyvää, mutta mitään aivan erityisiä makuinnovaatioita tai muutakaan suuremmin säväyttävää emme saaneet syödäksemme. Ehkäpä annosvalintammekin olivat täll...

Päivällispöydän kunkku oli tällä kertaa Spaghetti Bolognese Yöpyessämme kesällä 2010 Viipurissa hotelli Sampossa ( Tanjan matkamittari : blogi Samposta ) tuli selailtua Дуэт-ravintolan (Duet) ruokalistaa, joka jokaisesta hotellihuoneesta löytyy. Duet toimittaa tilauksesta ruokaa Sampo-hotelliin, koska Sampossa ei ole omaa keittiötä tai kuppilaa. Sampon aamiaisetkin tulevat Duetista. Lämpimänä alkupalana nauttimamme sieni-julienne oli yllättävän suuri annos siihen nähden, että yleensä kyseinen alkupala tarjoillaan pienistä vuokasista tai kupeista Duet on minulle tuttuakin tutumpi, minulla on ollut usein tapana käydä Duetissa lounaalla ja samalla tekemässä viipurilaisen yksityisopettajani antamia venäjän kielen kotitehtäviä. Sojuz-ravintola oli yksi aiempia suosikkejani, mutta Sojus on harmikseni lopettanut toimintansa jo vuosia sitten. Duet on tullut valittua keskeisen sijaintinsa, rauhallisen miljöönsä ja hyvän ruokansa takia. Viikolla tarjolla olevat bisneslounaat ovat ed...

Eräänä joulukuisena pikkujouluiltana kävimme Viipurin Kamelotissa yksillä. Otin lasillisen punaviiniä. Hintaa lasilliselle tuli 200 ruplaa, vaikka valitsin edukkainta, eli ei nyt kovin edukasta ollut. Perinteiseen tapaan tilasin myös suharikit, jotka maistuivat yhtä herkullisilta kuin aina - koko porukan mielestä. Seurueemme pojat olisivat halunneet venäläistä olutta, mutta yllätykseksemme listalta löytyineiden puolenkymmenen merkin joukossa ei venäläistä olutta ollut. Kysyimme vielä ja harmiksemme saimme varmistuksen, että näin asia todellakin on. Varsin kummallista, sillä venäläisiä olutmerkkejä on paljon, ja monet niistä ovat erittäin pidettyjä. Miksi ihmeessä Kamelot tarjoaa vain ulkolaisia merkkejä? Yksi hana Baltikan seiskaa tai Botskarjeviä ei olisi yhtään hullumpi idea! Pojat joutuivat tyytymään Heinekeniin, mutta ottivat ne vastaan ihan tyytyväisinä, kun tarjoilijatyttökin oli niin kiva ja nätti. Näinpä Kamelotin Katja teki lähtemättömän vaikutuksen erääseen nuoreen suomalaise...

Elokuussa 2008 kaipasimme herkullista lounasta Viipurissa. Oli helppo ratkaisu päätyä syömään Slavjanskaja Trapeza an, joka ei ole pettänyt kertaakaan. Yksi Viipurin ravintolasuosikeistamme, Slavjanskaja Trapeza , tarjosi jälleen mielenkiintosia ja herkullisia lounaselämyksiä ystävällisellä palvelulla höystettynä.

Caesar-salaatti Kamelot ei pettänyt taaskaan: palvelu oli nopeaa ja ystävällistä, ruoka hyvää, juoma kylmää, lasku kohdillaan ja musiikki venäläistä poppia pyynnöstäni. Fetasalaatti Ihanat suharikit Borsh-keitto ja runsaasti smetanaa päällä Skandinaavinen keitto eli kermainen lohisoppa

Kamelot on viihtyisä ruokapaikka Viipurin vanhassa kaupungissa. Ruoka on hyvää ja palvelussakaan ei ole vikaa. Ravintolassa soi usein venäläinen poppismusiikki, ja jos ovat erehtyneet laittamaan europoppia, saa pyytämällä asiaan korjauksen. Olemme vierailleet Kamelotissa viime vuosien aikana usein. Emme ole joutuneet pettymään. Viipurista löytyy kyllä paljon edullisempiakin ruokapaikkoja, mutta Kamelot on varma valinta, eikä suomalaiseen hintatasoon tottuneelle kuitenkaan kallis. Erityisesti rakastan paikan suhareita (сухари), jotka tunnetaan Venäjällä myös suharikeina (сухарики) tai grenochkeina, korppuina. Kyseessä on muissakin Itä-Euroopan maissa ravintoloiden listoilla esiintyvät öljyssä pyöräytetyt tummaleipäviipaleet, jotka on maustettu runsaalla valkosipulilla ja parmesantyyppisellä juustolla. Kamelotilla kyseinen annos on runsas ja erityisen maukas. Listalla on paljon muutakin herkullista. Tällä kertaa otimme alkusalaatiksi Cesarin ja tomaatti-fetan. Cesar oli erittäin s...