Maistamista

Kesän makumuistot ovat tältä koronakesältä tietenkin take away -ruokia tai kotona ja väljillä terasseilla nautittuja ruoka-annoksia. Toki muutenkin kesäisin syödään mahdollisuuksien mukaan ulkona, mutta nyt selvitettiin aina jo etukäteen, että ulkona pystyy syömään tai vaihtoehtona on take away. Aloitetaan nyt omalla parvekkeella syödyistä, itse peratuista ja paistetuista muikuista. Mikä tästä tekee erityistä, on se, että Saimaan Kala toimitti paistokokoiset, tuoreet muikut kotiinkuljetuksella; perjantaina Messenger-viestillä tilaus, lauantaina hieman yli aamuyhdeksän soi ovikello ja tuoreet muikut olivat ovella. Hieno palvelu, hyvät muikut - ja aivan kamala homma perata kilo muikkuja! Muikuttelua omalla parvekkeella @ Lappeenranta Ja jatketaan muikkuteemalla, eli seuraavana esitellään jokakesäinen muikkunautinto Kalastajan kojulla Savonlinnassa.  Tällä kertaa vietimme laatuaikaa kahdestaan sateisella terassilla, mutta silti muikut maistuivat mainiosti. Yleensä hyvällä säällä pai...

Ajelimme viime lauantaina myöhäiselle lounaalle rantaravintola Rauhanrantaan, joka on  Joutseno-lehden  mukaan auennut talviuniltaan juuri vasta toukokuun lopussa. Nyt se on tarkoitus pitää auki ympärivuotisesti.  Meidät otti vastaan aina niin aurinkoinen ravintolapääällikkö Tellu - ja aurinkoinen oli myös alkuillan sää. Puitteet Rauhanrannassa ovat upeat, terassia on kahdessa kerroksessa ja ravintolaa ympäröivät kauniit Saimaa-maisemat.  Ihan varsinainen ruokaravintolahan Rauhanranta ei ole, vaan ravintola, jossa saa ruokaa. Vaihtuvalla ruokalistalla on tällä hetkellä tarjolla muutama pääruoka-annos (molemmat kuvassa), pitsaa sekä useampia snack-annoksia huikopalaksi. Tilasimme yhden ison muikkuannoksen ja yhden ison lihapulla-annoksen. Annoksien mukana tuli kaksi alkusalaattia sekä yksi annos lämpimiä kasviksia. Salaatit ja kasvikset olivat mainio, raikas lisä muuten tuhteihin annoksiin. Ruoka ja viini maistuivat, aurinko lämmi...

Nälkä yllätti Imatralla. Päädyimme pienen googlauksen jälkeen päivälliselle  Dallas -ravintolaan Imatrankosken keskustaan. Ruokapaikka valittiin sen mukaan, että se oli meille uusi tuttavuus, vaikka jenkkiruoka ei suurin suosikkimme olekaan. Kun saavuimme, paikka oli vielä tyhjä asiakkaista. Hieman meidän jälkeemme saapui synttäriseurue, jossa oli toistakymmentä henkeä. Ajoituksemme ei olisi voinut olla parempi. Palvelu oli erinomaista ja ruuat tulivat pian. Alkupalaksi tilasimme *suharikit ja tuliset juustopallot, pääruuaksi otin nuudeleita naudanlihalla ja Mikko otti tarjoilijan kovasti suositteleman possunkylkiannoksen.  Lisäksi pöytään tuotiin lämmintä leipää ja tuorejuustoa, myös alkusalaattipöytä oli tarjolla ruokalijoille. Annokset olivat vieläpä valtavia, joten päädyimme syömään aivan liikaa, vaikka emme jaksaneet annoksiamme edes loppuun. Ruoka oli maistuvaa, erityismaininnan ansaitsee Mikon annoksessa ollut punainen salsatyy...

Söimme viime lauantaina päivällistä Imatralla ravintola  Lounarissa . Lounari on japanilais-kiinalainen ravintola, jonka omistaa Liu. Ruokalistassa lukee Liu’s, samoin astioissa, mutta ikkunassa Lounari. Kysyimme asiaa ja Liu selitti, että hän oli halunnut säilyttää ravintolan entisen nimen aloittaessaan paikalla oman ravintolansa. Liu puhui perinteistä alueen lounasravintolana.  Sijainti hienoisesti ”teollisuusalueella” varmaan tuokin lounasruokailijoita, ja hyvä niin, mutta toivon todella, että myös muut aasialaisen ruuan ystävät löytävät Liun. Lounari on nykyään nimittäin paljon muutakin kuin lounaspaikka. Lounarissa on kattavan sushitarjonnan lisäksi pitkä lista erilaisia aasialaisia ruokia. Olimme iloisesti yllättyneitä, että ruuan kanssa sai viiniä. Lounarista voi hakea ruokaa myös mukaan ja heillä on jopa kotiinkuljetus. Otimme alkuun sushilajitelman, joka sai kehuja jopa hieman sushikriittiseltä mieheltäni. Tämän lisäksi Mikko otti menun, jossa o...

Joskus tuntuu, ettei Buttenhoff ole juuri koskaan auki, kun sinne haluaisi. Sunnuntain kiinniolo suorastaan ihmetyttää. Ja pääsiäisenäkin ykkösvalintamme Imatralla olisi ollut Buttenhoff, mutta menimmepä sitten Imatran Valtionhotellin ravintolaan, jota ei kyllä tarvitse katua . Mutta siis, kun kerran sitten aukioloaikojen puitteissa itsemme ravintolaan hankimme, niin tätä siitä seurasi: Salaattipöydän antimia: hapankaalia, perunasalaattia, marinoituja papuja ja porkkanoita, kurkkua Yrttilammasta Parloitua kuhaa a la Russe Ensimmäiseksi meidät yllätti lista; kovin tavallinen repertuaari... mutta onneksi ruoka osoittautui tavallista herkullisemmaksi. Butterin salaattipöytä on kiitettävä, ja sen ansiosta alkupalan tilaaminen on vähän turhaa, ellei sitten erityisesti himota. Alkupalaksi olisi tosin ollut tarjolla esimerkiksi bliniä, joka ei sentään ihan joka ravintolan listaa rikastuta. Kuten jo kehaisin, ruoka maistui. Kuhan kaverina ollut punajuurilisäke vei kielen ...

Pääsiäisen tienoilla Imatran kylpylässä puljaamisen jälkeen herkuttelimme Imatran Valtionhotellin venäläisvaikutteisen listan antimilla. Maakuntien ravintoloiden kannattaisi suosia enemmänkin erilaisia teemalistoja, sillä muuten tarjonta on puuduttavan yksitoikkoista, kaikilla sama lista, samat maut. Ja tällaisia herkkuja nautiskelimme: Venäläinen salaatti Zakuskalautanen Valkosipulikanaa Filee ala Stroganoff Ruisleivitettyä ahventa Kyllä kelpasi herkutella.Siinä kalpenivat peruslistojen grillipihvit ranskalaisilla ja paistettu lohet. Illan voittajaksi valittiin Mikon Filee ala Stroganoff. Siitä huolimatta, että tarjoilija epäili turhan haastavaksi suikaloidun lihan jättämistä mediumiksi, niin kokkipa yllätti ja teki työtä käskettyä; liha oli mehukkaan medium! En tiedä, onko venäläistyylinen lista nyt ihan peruslistana vai kausiluonteinen, mutta tekisi mieli vielä toistamiseen pistäytyä, jäi muutama houkutteleva annos testaamatta. Sellainen moitteen sananen kuiten...

Kävimme viime viikonloppuna syömässä Imatran Martinassa . Tarkoitus oli alun perin syödä Buttenhoffilla , mutta harmistukseksemme Butteri oli sunnuntaina kiinni. Seuraavaksi yritimme kysellä ruokaa Vuoksenvahdista ja Osmo's Cosmos -kuppilasta, mutta eipä onnistanut. Eivätkö ihmiset syö sunnuntaisin Imatralla ollenkaan? Emme myöskään löytäneet jokin aika sitten perustettua sushi-ravintolaa. Liekö koko Imatran sushi-paikka huhu vain... Oli tyytyminen ketjuravintolaan, nälkä kun jo korvensi masua. Mutta kuinkas sattuikaan, listalta löytyi annos juuri minun makuuni: tonnikalaa, persikkasalsaa ja lime-valkosipuliaiolia. Perunoiksi himotti ottaa vohvelit, annokseen olisi listan mukaan kuuluneet batataattiraskalaiset. Katselin juuri netissä Martinan ruokalistaa ja ihmettelin, miksei kyseistä annosta löydy listoilta. Ilmeisesti se on jokin sesonkiannos tai tarjousjuttu tms., koska se ei "pysyvällä" listalla ole. HARMI! Nimittäin maut olivat niin kohdallaan, että tämän annoks...

Kanaleipä. Tämä läjä ei esteettisyydessään hivele silmää eikä hivellyt juuri makunystyröitäkään. Tylsä annos, jossa kastike oli kuin suoraan pussista, liian rasvaistakin. Leipä oli lötsö ja kana sen päällä kuivaa. Onneksi annoksessa oli sentään juustoa ja ananas. Uimisen jälkeen nälkä kuitenkin kurni niin vaativasti, että koko läjä tuli popsittua, tosin Mikon avustuksella. Pienemmässä nälässä olisi jäänyt syömättä. Olisin alun perinkin halunnut muikkuja, mutta listalta löytyi vain päivän kala, joka oli lohta. Kuulemma päivän kala voi olla myös muikkuja, jos niitä on satuttu saamaan. Kaikkiin annoksiin kuuluva salaattipöytä saa tämän illallisruokailun ainoat kehut. Tai no, Mikon hampurilainen oli ihan OK myös. Ulla saisi tulla takaisin töihin, voisi pöperöt parantua ja homma toimia paremmin. Hampurilainen. Voitti kanaleivän ulkoasussa ja maussa 6-0. Valkosipuli-aioli maistui, vaikka rasvapommi onkin. :) Ruoka- ja seurusteluravintola Kastanjan sivu: http://www.imatrankylpyla.fi/page.php?...

Olimme eilen syömässä Imatran kylpylän laavulla elämysruokaa, jota ammattikorkean opiskelijat olivat kokanneet metsässä nuotiolla. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, tulilla kelpasi istuskella ja katsella keväistä metsää sekä Saimaata. Ruuan keräsimme puulaudalle. Hauska yksityiskohta oli karjalanpiirakkataikinasta tehty lautanen, jonka sai ruokailun päätteeksi pistellä poskeensa. Ruokana oli nuotiolla ja kivillä paistettua kalaa ja naudan sisäfileetä. Lisukkeina nuotiopottua, lepuskaa ja juurespataa. Kastikkeita opiskelijat olivat valmistaneet kaksi, puolukkakastikkeen lihalle ja valkosipulilammaskastikkeen kalalle. Jälkiruuaksi meille tarjottiin omenakeikauskakkua Calvados-kermavaahdolla. Ruokailu ei alkanut osaltani parhaalla mahdollisella tavalla. Lihanpala, jolla aloitin, oli aivan hiekkainen. Ajattelin jo kauhulla, että ovatko kaikki ruuat "kivimaustettuja", mutta onneksemme näin ei ollut. Ja olipa siis hyvä, että uskaltauduin ottamaan vielä toisenkin palan, huomatakseni li...