Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2011.

Idän pikajunan kyydissä; Orient Express, Восточный экспресс

Kuva
http://orient-express.spb.ru/ Kaikessa kiireessä näyttää jääneen ruotimatta myös kevättalven ravintolakokemus Pietarissa, ravintola Orient Expressissä. Haluan tämän tänne tuoda, koska ravintola oli varsin hyvä ja ihan järkevän hintainen, vaikkakin hieman hintavahko. Ravintola ei sijaitse aivan Nevskillä, mutta lähellä niitä kulmia, jotka ovat minulle tutut ja erityisen mieluisat. Ravintola on yhden metroaseman päässä Nevskistä, Maratalla. Хачапури с сыром Olin Suomi-Venäjä-Seuran Lappeenrannan osaston matkanjohtajana Pietarissa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 2011. Olisin halunnut viedä ryhmäni syömään Blinnyi Domikiin , yhteen suosikeistani. Edellisestä käynnistä ei ole ikuisuuksia, mutta ravintola näytti nyt sulkeneen ovensa, ilmeisesti lopullisesti. Ei enää ystävällistä tarjoilijaherraa, ei kissaa, ei Domikin herkkuruokia. :/ Бастурма No, randomilla löytyi samoilta seuduilta Orient Express, Восточный экспресс . Ulkoa ravintola näytti hienolta, myös sisältä, ja m

Jäi vähän himottamaan Kreetan moussaka...

Kuva
Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan, joskus menee jopa paremmin. Viittaan tällä edelliseen tekstiini, jossa ounastelin meidän lounastavan tänään Kerubissa. Ehei, kaupungille oli sitten muutakin asiaa, joten Kreetaan lounaalle siis päädyimme, kuten olin toivonut. Kreetan lounas on vähän kuin yhdistelmä lounasta ja ala cartea. Kreetan lounas tarkoittaa klo 11-14 supistettua listaa, joka ainakin toistaiseksi pysyy viikosta toiseen samana lukuun ottamatta päivän erikoista, joka vaihtelee, myös hinnaltaan. Tänään päivän erikoinen oli savulammassalaatti 12,90 euroa. Mama päätyi ottamaan sen. Hyvää oli ja todella täyttävää. Hieman annoskateus minussa kyllä nosti päätään, vaikken savuruuista niin paljon välitäkään... Lammassalaatti Minä olisin halunnut moussakaa, mutta se oli loppu. Yleensä sitä kuulemma on, mutta tänän nyt oli käynyt näin. Aika paljon oli samoja ruokia lounaslistalla kuin ala carte -listallakin. Uuniruokia, joita olisin eniten kaivannut, ei kuitenkaan ollut tarjo

Kerubin terassilla borssintapaisella keitolla

Kuva
Salaattipöydän antimia Kerubin terassilla Täytyy nyt rustata alta pois tämä edellinen Kerubin lounas, koska saattaa olla, että tänään homma toistuu. Kiinnostaisi kyllä enemmän testata kreikkalainen lounas Kreetassa , mutta keskipäivällä ydinkeskustassa on kauhia kuhina ja parkkiongelma; hankala liikkua autolla ja minun polveni venähtänyt ristiside on sitä mieltä, ettei pyörällä sinne asti siedä polkea. Mama valitsi siis Kerubin puhtaasti parkillisista syistä. Toivotaan, että kaalikeitto on hyvää. Pääruuaksi on possua ja härkää pippurikastikkeessa. Pitänee kurkata laariin ja tehdä päätös, tarvitsenko pääruokaa keiton lisäksi. Sallaattia Kerubin lounasta olen testannut vain kerran tähän mennessä. Silloin söimme keittolounaana borssikeiton, joka oli hyvää, mutta ei varsinaisesti vastannut käsitystäni borssikeitosta, ei väriltään tai maultaan. Salaattipöytä oli ihan piristävä, ei mikään pelkkä raastepöytä. Borssikeittoa olevinaan Keittolounaan hinta on 7,90 euroa (pelkän

Uusinta uutta Joensuussa: Ravintola Kreeta

Kuva
Meze-ateria, kierros 1: kreikkalaista salaattia, pitaleipää ja kolme dippiä. Nyt on tarjolla uunituoretta blogimateriaalia: Joensuussa on avattu heinäkuun alkupuolella uusi ravintola, kreikkalainen ravintola Kreeta . Kävimme heinäkuun lopulla testaamassa Kreetan pöperöitä. Varasimme pöydän etukäteen, kun emme olleet varmoja, miten suosittu uusi paikka kesäloma-aikaan on. Ja paljonhan siellä porukkaa oli, mutta pöytävaraus ei silti olisi ollut tarpeen, jos emme olisi halunneet pöytää terassilta. Vaikka terassi on pieni ja siellä ei ole kuin muutama pöytä, on sisätiloissa valtavasti ravintolapaikkoja. Meze-ateria, kierros 2: savulammasta halloumijuustolla, viininlehtikääryleet ja mustekalarenkaita. Homma käynnistyi hieman köhien, vaikka tarjoilija ottikin tilauksemme varsin pian ja toi viinin, mutta unohti tuoda veden ja ruokailuvälineet. Meille tuli jo alkupalat, kun jouduimme huomauttamaan, että syöminen onnistuisi paremmin asianmukaisilla välineillä. Valitsimme Mikon kans

Illallinen Joensuun Aadassa

Kuva
Taas on runsaudenpula blogikirjoitusten kohteista. On useita vanhoja ruoka- ja matkajuttuja dokumetoitavaksi blogiin, mutta luonnollisesti myös koko ajan syntyy uusia aiheita. Ajattelin nyt kuitenkin laittaa lyhyesti tässä yhden vanhemman ruokailumuiston Joensuun ravintola Aadasta , sillä se ei ollut ihan perushuttua, vaan jotain hieman parempaa. Ja Aadasta en ole aikaisemmin kirjoittanutkaan tänne. Oikeastaan kuvat kertovat tämän asian paremmin. Kaikki ruoka oli oikein hyvää, kivoja makuja ja vaihtelevia asetteluja. Alkupalaksi etanoita. Ravintoloissa, kuten myös meillä kotona, etanat valmistetaan ja tarjoillaan yleensä etanapannuissa tai omissa kuorissaan. Aada teki toisin, tarjoili etanat syvältä lautaselta lusikalla. En jaksa uskoa, että tarjoilutapa johtuisi siitä, että Aada haluaisi tarjoilla etanat pannuista tai kuoristaan etanahaarukoilla, mutta kaikkien tykötarpeiden puuttuessa olisi päätynyt toimimaan näin. Lisäksi tapa valmistaa etanat ja tarjoilla pienen salaatin k

Pizzeria Capero Savonlinnassa, erikoisuutena valkosipulikuppi

Kuva
Talon Sonni  9,90e (7,00e) Naudanliha, punasipuli, suolakurkku, smetana Kesäisellä Savonlinnan reissullamme kävimme syömässä Pizzeria Caperossa. Alkusalaattipöytä oli kiva, vaikka se hyvin perinteinen raastepöytä olikin. Pääruuaksi tilasin pastaa, Mikko pitsaa, ja lisäksi otimme yhteisen valkosipulikupin. Tagliatelle   Tonnikala-chilitomaatti, oliivi, kapris, sipuli, valkosipuli  7,70e (5,80e) Pitsa oli erinomaista, pastakin ihan hyvää - varsinkin kun lisäsi rutkasti valkosipulia, joten hinta-laatu alkaa olla kohdillaan, kun annokset ovat luokkaa 7-9,90 euroa. Punkkukin oli inhimillisen hintaista. Valkosipulikuppi 1,50 euroa

Svetogorskin Cafe Novator, ei ihan fine dining ;)

Kuva
Terassilla Svetogorskissa oli hiljattain avattu uusi baari/ravintola, Cafe Novator, kun pääsiäisen aikaan kävimme pyöräilemässä kaupungissa. Suharikit, jotka tässä ravintolassa tottelivat nimeä grenki (korput) Sisällä ravintolassa oli vähän liian kova meno = aika monta kääliötä, joten kauniina ja lämpimänä huhtikuun iltana päätimme syödä ulkona terassilla. Yksi kääliö pyrki seuraamme myös terassilla, mutta tarjoilija ajoi miehen matkoihinsa. Toinen kääliö, joka terassilla esiintyi, hajoitti yhden terassituolin ja joutui myös lähtemään matkoihinsa. Melkoista oli meininki, heh. Shampanja ja suharikit maistuivat meille mainiosti koko päivän pyöräilyn jälkeen. Ja mikä ettei, hyviä suharikeja - joskaan en ole koskaan pahoja vielä syönytkään. Paitsi pussista, mutta se on asia erikseen. Pääkaupunkisalaatti Seuraavaksi pöytään kannettiin alkupalasalaattini, pääkaupunkisalaatti. Mikon alkupala sen sijaan antoi odottaa itseään. Syykin selvisi hetken kuluttua, lihalautasen aine

Linnoituksen krouvissa uusi keittiömestari!

Kuva
Parsaa alla. Ja yllä näkymä krouvin terassilta. Vietimme hieman isommalla porukalla kesäkuista iltaa tohtorikaronkan merkeissä Linnoituksen krouvissa. Aikaisempiin krouvi-kokemuksiini viitaten mainitsen heti, että Linnoituksen krouvin uudella keittiömestarilla Ulla Liukkosella on jo hyvin lyhyessä ajassa ollut positiivinen vaikutus krouviin. Paistetut muikut, nam! Iltamme alkaa mukavasti, kun Ulla tulee kertomaan, mitä tänään kannattaa valita. Muikut ovat aivan tuoreita, korvasienet eilen poimittuja - omin pikkukätösin. Sienikeittoa menee monelle alkupalaksi, itse päädyn parsaan. Muikut otan pääruuaksi. Kaikki sujuu, ruoka on hyvää; tuoreista raaka-aineista, puhtaita makuja, ei turhia krumeluureja. Meinasin unohtaa mainita: keittiön tervehdys Innolla odotan Lappeenrannan elokuisen Venäläisen viikon (16.-22.8.2011) ruokalistaa; krouvi on luvannut osallistua viikon tarjontaa venäläisvaikutteisella menulla. Lisäksi krouvissa on venäläisen taitelijan näyttely esillä sama

La Passionen jauhelihakeitto mielessäin

Kuva
Aurinkoisella terassilla nautittu maukas jauhelihakeitto Liipaisenpas tästä nopeasti yhden pienen tekstin La Passionen lounaasta, kun en sitä vielä ihan tarpeeksi ole kehunut. No ei, ei siksi, vaan oikeasti: Järjestelin valokuviani ja nähdessäni La Passionen jauhelihakeiton, en vaan voinut vastustaa kiusausta, vaikka kuva onkin viime kesältä. Niin hyvää jauhelihakeittoa en muista muualla syöneeni, enkä myöskään itse tehneeni. Jottain kallaa Pääruoka näyttää olevan jotain kalaa, mutta sen makumuistot ovat autuaasti jääneet unholaan toisin kuin jauhelihakeiton muhevat maut. P.S. Huomasinpas muuten kuvia ladatessani, että ovat näköjään puhelimella otettuja. Siihen nähden eivät edes ihan huonoja. :) Ja matsikkasoppaa jälkkäriksi

Gaude Joensuun Karsikossa - parasta pitsaa pitkiin aikoihin!

Kuva
Pyöräilimme eräänä kauniina kesäiltana pitsalle Karsikon Gaudeen . Länsikadun Gaude on vanha ja vakaa tuttu jo vuosien takaa, mutta Karsikkoon Gaude ilmestyi vasta kesän alussa. Erona aikasempiin Gauden pitsakokemuksiin otimme tällä kertaa pitsan kanssa tulista kastiketta. Sitä on kuulemma ollut tarjolla Länsikadullakin, mutta vain mainintana seinällä "Saat pitsasi myös vahvalla tomaattikastikkeella". Nyt vahva kastike oli ilmestynyt listaan, josta sen bongasimme. Epäilimme kastiketta kuitenkin liian tuliseksi, mutta mukava tarjoilijapa ehdotti, että hän voi tuoda kastikkeen erikseen kupissa, josta sitten voimme makumme mukaan lisäillä sitä pitsan päälle. Teimme työtä käskettyä, ja voi että oli hyvää - tulista, mutta ei liian! Paras Gauden pitsa, jonka olen kuunaan syönyt, ja parasta syömääni pitsaa pitkiin aikoihin. Gauden pitsa on aina ollut varsin herkkua, mutta tulinen kastike pitsan päälle valeltuna kruunaa, ja tekee pitsasta mahtavan makuelämyksen. Ja punaviin

Joensuun lounaspaikat

Kuten jo todettu, kesällä tulee syötyä jonkin verran ulkona, etenkin loma-aikaan. On ihana, ettei kuumana päivänä aina itse tarvitse kokkailla, joten hyvät lounaspaikat ovat pop. Eat.fi listaa jossain määrin kätevästi ruokapaikkoja paikkakunnittain, samoin Vapaa-aikavirasto ja Pohjois-Karjalan seudun rafloja myös Karjalanpiirakka.fi . Mutta lounaspaikkoja nuokaan eivät osaa kunnolla eritellä muista ravintoloista. Minäpä teen tähän oman listani, josta on sitten helppo aina vilkaista, missä sitä kauniina kesäpäivänä lounastaisi: /ajankohta, johon hintatiedot perustuvat. La Passione Mielestäni Joensuun paras lounasravintola. Kiva terassi, vaikka vähän meluisa viereisen työmaan takia - mutta työmaahan on vain väliaikaista. La Passione pärjää mainiosti myös ala cartellaan ja pitsoillaan. Lounaan hinta (salaattipöytä, keitto, pääruoka pöytään tarjoiltuna + jälkiruoka ja kahvi) on 9,50 euroa. /kesä 2011 ja kesä 2012 Joensuun teatteriravintola Vaihtelevaa, mutta usein varsin hyvää l

Italialaisia makuja La Passionessa

Kuva
Talon leipää terassilla Vapaapäivän kunniaksi söimme päivällistä La Passionessa . Sää oli aurinkoinen ja terassi houkutteli. Antipasti Alkupalaksi otimme erilaisia antipasteja (Antipasti della casa - Parman-kinkku ja melonia, salamia , grillatut kasvikset, frutti di mare, balsamico pavut, tomaattia ja mozzarellaa, oliivi bruscetta). Antipastit olivat maukkaita. Possua Pääruuaksi söin frutti di mare -spaghettia (Spagettia nero e bianco ja futti di mare), Mikko rosmariinipossua ja Mama kuhaa. Possut ja kuhat olivat varsin onnistuneet, spaghetti vähän turhan kuivaa. Olisi melkein tehnyt mieli pyytää ketsuppia lisäksi. :D Kerroin kuitenkin tarjoilijalle terveiset vietäväksi kokille. Spaghetti Jälkiruuaksi jaoimme juustolautasen. Otimme juustolautasen Savonlinnan Huvilan innoittamina , mutta ihan yhtä täydelliseen suoritukseen La Passione ei pystynyt. Hyviä makuja kuitenkin. Juustolautanen

Olde Hansan uusi sali Waggehus

Kuva
Teimme kesäkuussa mukavan polttariretken kaveriporukalla Tallinnaan viettäen sulhasen ja morsiamen yhteispolttareita. Illallista varten olimme varanneet Olde Hansasta pöydän. Tai tarkemmin sanottuna paikka oli Olde Hansan uusi sali Waggehus, koska pääsali oli sinä iltana täynnä. Meidän varaus oli ensin klo 19.30, mutta siirsimme sitä jo hyvissä ajoin päivällä hieman myöhemmäksi, että ehdimme kiertoajelulle katottomalla bussilla. Kiertoajelun jälkeen saunoimme sviitissä - kunnon morsiussauna: morsian saunotti koko porukan yksi toisensa jälkeen pyörryksiin - ja aikatauluhan toki venyi entisestään. Soitin jälleen Olde Hansaan ja myöhensin varausta. Heille tästä ei ollut vaivaa, sillä uuden salin puolella oli tilaa reilusti. Illallinen sujui mukavasti parhaassa seurassa hyvän ruuan ja juoman merkeissä. Olde Hansan ystävällinen tarjoilija puhui suomea ja esitteli kaikkien annokset yksi kerrallaan. Pöydässä oli lihakeittoa, hirveä, villisikaa, kania, lohta, maisteluvatia ja vaikka