Maistamista

Piipahdimme jälleen Iloisen Pässin Maalaispuodissa . Terassilla oli yhtä kuuma kuin viime kesänäkin. Terassin laajennustyöt olivat meneillään, toivottavasti pian on enemmän varjopaikkojakin tarjolla. Syynä piipahduksellemme oli ruokalistan laajentuminen. Tahdoimme maistamaan biisonin grillipihviä. Pässipuoti on saanut jo A-luvatkin, mutta punkkutilaus ei ollut vielä ehtinyt tulla, joten ihan luomulimpparin kera pihviä nautimme. Annos oli kiva ja ruoka maistui. Biisonipihviä ryyditti puolukkakastike ja pippuria oli sopivasti, runsas herneenverso maistui kyytipoikana. Grillikasvikset olivat mainio lisuke! Perunavaihtoehtoja oli kolme, lankut, ranut ja lohkot. Ei yhäkään varsin mielikuvituksellista, mutta sentään vaihtoehtoja. Perunoiden tilalla sai myös ottaa salaatin, oikein hyvä tämä. Ja valkosipulimajoneesi oli Öljypuuta, nam! Pihalla tutustuimme Pässipuodin lampaisiin ja pupuihin. Sumu-koiraa emme tällä kertaa tavanneet, missä lie ollut nukkumassa.

Facebookissa huomasin postauksen, jossa mainitaan pietarilaisen bloggarin kirjoittaneen Iloisen pässin maalaispuodista - ja oikein hyvää olikin kirjoittanut . :) Kuvia myös on huomattavasti tätä esitystä enemmän, suosittelen. Tulipa siinä samassa mieleeni, että käytiinhän mekin siellä piipahtamassa loppukesästä. Poikkesimme tutkailemaan luomu- ja lähiruokavalikoimaa ja syömään. Ruokalistalla oli ainakin salaatteja ja jotain muutakin, mutta mieleemme jäivät parhaiten hampurilaiset, koska sellaiset söimme. Usein otamme eri ruuat maistellaksemme toisiltamme, mutta nyt biisonihampurilainen houkutti molempia sen verran, että sellaisethan sitä sitten piti saada. Herkulliset hampurilaiset olivat valtaisan kokoiset, ja ranskalaiset annoksessa tuntuivat turhilta. Turhilta siksikin, että jos lisuke pitää olla, se voisi tällaisessa paikassa olla jotain omaperäisempää kuin pakasteranut. Juomavalikoima ilahdutti; pienpanimoiden erilaisia oluita ja siidereitä, luomumehuja yms. Terassilla...

Talon oma tuore leipä oli tällä kertaa valitettavasti vaihtunut valmisleipään. Melkein tasan vuosi sitten vierailimme ensimmäistä kertaa ravintola Laatokan Portissa Parikkalassa. Silloinen kokemus löytyy tästä linkistä: Laatokan Portti 2011 . Eilen illansuussa ajoimme taas Joensuusta Lappeenrantaan, tälläkin kertaa nälissämme, ja päätimme katsoa, mitä Laatokan Portille kuuluu. Nettisivujen perusteella epäilimme, ettei ala cartea ole tarjolla - netissä mainitaan  vain aamupala ja tilausjuhlat - mutta nettisivut johtivat harhaan, sillä kokki oli paikalla ja ruokaa saimme. Edelliseen kirjoitukseeni viitaten mainitsen, ettei ruokalistaa ollut vieläkään käännetty muille kielille. Taiteltu A4-paperiarkki toimi listana, suomenkielisenä sellaisena. Tosin paikan nettisivut ovat sekä suomeksi että venäjäksi, joten voisi kuvitella, että ruokalistakin löytyisi venäjäksi. Ehkäpä se on se toinen aanelonen, jonka tarjoilija tarvittaessa kaivaa esiin tiskin takaa? Ruokia listalla oli mu...

Alkusalaatti Vierailimme eräänä kesäisenä iltana Ravintola Laatokan Portissa Parikkalassa. Laatokan Portti on avannut ovensa ilmeisesti uuden yrittäjän voimin vuodenvaihteessa. Kuitenkaan vielä kesäkuussakaan heillä ei ole ruokalistaa, vaan tarjoilija toteaa sen olevan käännettävänä. Hmmm, heillä on siis yksi kappale ruokalistoja, jonka he ovat antaneet kääntäjälle ottamatta yhtään kopiota ruokailijoita varten. No, tarjoilija luettelee sitten muutamia ruoka-annoksia. Aika paljon on tarjolla erilaisia savukalaruokia keitoista pääruokiin. Päädymme kysymään, saisiko lohta savustamattomana, ja onnistuuhan se. Toiseksi annokseksi otamme päivän lihan, joka on naudan pihvi. Kysyn, mitkä perunat annoksiin kuuluvat ja tarjoilija ilmoittaa, että annoksiin tulee lämpimät kasvikset. Herkullista tuoretta leipää Asetumme istumaan ihanalle aurinkoiselle terassille katselemaan upeaa suomalaista järvimaisemaa. Kyllä Laatokan Portin kelpaa ainakin sijaintinsa suhteen matkalaisia majoitella j...

Alla Mikon annos, pestolla täytetty lohi yrttiviipaleperunoilla. Yrttiviipaleperunat saavat erityiset kehut, ne olivat tosi herkut; reilusti yrttien makua. Plussaa myös kasvisten määrästä. Kalapala oli ehkä pienehkö, myös hieman turhan suolainen. Annoksessa käytetty pesto tuli suoraan purkista, mutta tuskin monet perusraflat rupeavat itse vääntämäänkään. Alla minun annokseni, paistetut muikut pottumuusilla. Pottumuusi oli Mummon muusia, ei pahaa sinänsä, ravintolassa vaan olisi kuvitellut saavansa "oikeaa" muusia. Muikutkaan eivät olleet tuoreita, vaan pakkasesta, näin miulle kerrottiin, mutta se ei makua haitannut. Maistuivat mainiosti! Kermaviilikastikkeen tai jonkin sellaisen raikkaan tillikastikkeen annos olisi kyllä kaivannut. Onneksi oli sentään sitruunaa. Myös tälle annokselle plussaa kasvisten määrästä. Muutenkin annos oli alkusalaattipöytineen tosi runsas, ja Mikko sai sen viimeistellä, kun miun mahaani ei mahtunut.