Puumalassa muikkupula sekä Virrassa että Hovissa

Olimme liikenteessä Puumalan nurkilla viikonloppuna ja ajattelimme pysähtyä syömään. Googlailin Puumalan ravintelit ja päädyin huomaamaan, että talviaikaan siellä on käynnissä vain kaksi itseään varsinaisesti ruokaravintolaksi nimittävää paikkaa, Virta ja Hovi.

Virran menu on lyhyt (http://www.pistohiekanlava.net/menu.htm), mutta muikut yhdentoista euron hintaan houkuttelivat. Alkuun ajattelimme ottaa fetasalaattia.

Ajoimme Puumalan keskustaan ja ensimmäisenä vastaan tuli Hovi. Kiersimme pienen lenkin ja löysimme myös Virran. Virta vaikutti persoonallisemmalta ja mukavammalta heti kättelyssä.


Virran pihapiiriä

Kävipä kuitenkin niin, että Virran ruokalista oli kutistunut entisestään: tarjolla oli vain possuannos ja grillipihvi, tosin pitsaakin lupasivat paistaa.

Ei muikkuja! Eivät kuulemma ole saaneet lähiaikoina ja pakastettua eivät halua käyttää. Onko pakastetussa muikussa jotain vikaa? Ja miksi eivät ole saaneet, Saimaahan on täynnä muikkuja? Ei taida vaan olla ravintolan intresseissä kesäsesongin ulkopuolella tilata muikkua, kun menekki on varmaan aika minimaalinen. Vai eivätkö kalastajat henno vesille syysmyrskyissä?

No, kun muikutta jäimme Virrassa, neuvoivat pistäytymään Hovissa samalla asialla. Mutta kappas vaan, muikkuannokset olivat Hovinkin listalta kadonneet. Kirvelevän harmituksen vallassa, mutta kaamean nälkäisinä, päädyimme pitsavaihtoehtoon. Olipa tässä ravintolassa kuitenkin mahdollisuus saada alkusalaatit illalliselle:


Caesar naturel

Salaatteihin oli onnistuttu saamaan mukavasti Caesar-kastikkeen maku, ja tämän lisäksi krutongit toivat suutuntumaan kaivattua rapsakkuutta. Mainio salaatti!

Pitsaan pyysimme miedosti valkosipulia, siis erityisesti korostaen, että ei paljon. "Miedosti" tuntuu olevan melko subjektiivinen käsite; suussani maistuu vieläkin vahva valkosipuli, vaikka syönnistä on kulunut jo reilusti yli puoli vuorokautta.

Pitsoissa oli kivan paljon juustoa, mutta tonnikalaa olivat aika niukasti ripotelleet pitsan päälle herkkusienien kylkeen. Mikolla oli miehekkäämmät täytteet, jauhelihaa ja pekonia. Enrico taisi olla nimeltään Mikon pitsa (http://www.sky-bar.fi/hovipizza.html).

Salaatit ja pitsat siis maistuivat, vaikka pitsat hieman turhan vahvasti valkosipulilta, mutta kuitenkin.


Enrico


Oma valinta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintola NES Lappeenrannan Rauhassa

Ravintolavaunun lämmin club sandwich salaatilla

Suomalaisen pitsan alkulähteillä - Kourulan Cup-Kahvila