Rossossa saa syödäkseen, kun syö elääkseen - ei elä syödäkseen

-
Tapaksia

Kävimme eräänä syyskesäisenä iltana ihanan ystäväni Paulan kanssa ilallisella Lappeenrannan Rossossa. Tapakset olivat tarjouksessa, 2 euroa/kpl, joten päätimme testata niitä. Oliiveja, artisokkaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, paahdettua vuohenjuustoa ja friteerattuja mustekalarenkaita. Ihan hyvää ja ihan tavallista. Maukkainta oli oliivien pestotyyppinen öljy.

Pääruuaksi Paulalla oli Boscaiola-pasta ja minulla härkää ja tattikastiketta. Toistan itseäni, eli ruoka oli jälleen ihan hyvää ja ihan tavallista. Pihvi oli liian kypsä, kuten niin usein armahan Suomemme maakuntaravintoloissa. Hyvityksenä jäätelöpallo, kuten niin usein armahan Suomemme maakuntaravintoloissa.

Härkää ja tattikastiketta
Pastaaks tässä
Hyvitysjäätelö & hieno perhoskoriste :D


Mainittava on ehkä jälleen, että Rosson salaatinkatike on aina hyvää. Tosin raastepöytä jää melko vähälle maistelulle, kun tilataan myös alkupalat. Viini oli myös hyvää ja edullistakin; 19 euroa pullosta on vähintään kohtuullinen tarjous.

Kuten niin usein armahan Suomemme maakuntaravintoloissa, ei siis mitään uutta auringon alla, ruuan saralla. Sen sijaan Paula oli kesällä löytänyt uuden mielenkiintoisen harrastuksen, sohvasurffauksen (CouchSurfing). Vautsi vau! Muut kuulumisemme saavatkin sitten mieluummin altistua blogiani vähemmälle julkisuudelle.
Sijainti: Lappeenranta, Suomi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintola NES Lappeenrannan Rauhassa

-
Kuva
Kivoja makumuistoja on tänäkin kesänä kerääntynyt läjäpäin. Sää on enimmäkseen sallinut ulkoruokailut, myös kotiin on tilattu ja take away -ruokaa itse noudettu.  Tässä postauksessa aloitetaan tuoreimmasta, eli eilisestä illalliskokemuksesta. Ravintola NES , olkaa hyvät! Eilen illalla söimme Rauhan kauniissa maisemissa, Holiday Club Saimaan läheisyydessä, uudessa NES-ravintolassa . Ravintola on ehtinyt toimia vasta pari viikkoa. Aktiivinen somemainonta on kuitenkin tuottanut tulosta, emmekä olleet eilen ainoat, jotka uuden paikan olivat Facebookista huomanneet. Ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi - oikeastaan jopa liikaa - ja palvelu oli varsin ylenpalttista ja rempseää. Paikan omistaa ranskalainen pariskunta, lisäksi tarjoilijoina on suomalainen ja venäläinen nainen. Porukan sisäinen kielikylpy oli meneillään koko ajan, ja kaikki edustetut kielet olivat käytössä myös asiakkaiden kanssa. Paikan emännältä tilasimme englanniksi, värikkäät keskustelut tarjoilijoiden kanssa kävimme suom
Lue lisää

Ravintolavaunun lämmin club sandwich salaatilla

-
Kuva
Matkustan paljon junalla ja aina välillä tulee tilanteita, että päädyn käyttämään ravintolavaunun palveluja. Tällä viikolla istuin IC-junan DuettoPlus-vaunussa ravintolan yläkerrassa ja nälissäni kävin tilaamassa lämpimän club sandwichin salaatilla, ja tarjoilija lupasi tuoda ruuan hetken kuluttua minulle yläkertaan. Odottelin leipääni hyvän tovin, kunnes lähdin kysymään, mitä sille kuuluu. Tarjoilija kalpeni, kun näki naamani. Hän oli unohtanut tilaukseni. Pahoitellen hän sanoi, että saan leipäni aivan muutaman minuutin kuluttua, ja niinhän se sitten tuli. Tarjoilija vielä lupasi, että talo tarjoaa kahvin, teen tai pullan jälkiruuaksi. Valitsin korvapuustin, koska teetä minulla oli mukana omassa termoksessani. Lämmin leipä salaatilla oli yllättävän hyvä annos. Salaatin kanssa tuli myös maukas balsamico-kastike. Olen syönyt ravintolavaunussa sen verran usein, että uskallan sanoa tämän olleen yksi parhaista annoksista, joita siellä olen syönyt. Lienen joskus kirjoit
Lue lisää

Suomalaisen pitsan alkulähteillä - Kourulan Cup-Kahvila

-
Kuva
Niin hyvää ettei kuvatuksi saa... Huomasin blogissani valtavan puutteen: Kourulan Cup-Kahvilasta on parikin kirjoitusta, mutta pitsakirjoitus puuttuu! Kaikkihan tietävät, että Kourulan Cup-kahvilan - kotoisammin Cuppilan - pitsa tehdään Suomen ensimmäisen pitserian, Adrianon pitserian, alkuperäisellä reseptillä. Tuttua tietoa toki sekin, että ensimmäinen pitseria sijaitsi Lappeenrannassa, nykyisen Birran paikalla. Salamipitsa, miehekäs herkku. Esimerkiksi "karvakäsipitsaan" tottuneelle pitsa on pieni halkaisijaltaan, mutta siinä on valtavasti täytettä ja makua. Pohja on paksuhko, ja se on jonkinlaista voitaikinaa tms. Yhtä kaikki, pitsa ei muistuta mitään aikaisemmin maistamaani pitsaa, se on ihan oma ruokalajinsa. Päälle vielä ropsautamme Cuppilan mausteista tomaattikastiketta, niin johan on herkkua kerrakseen. Tässä erikoispitsa, johon ei ole otettu paprikaa, kinkkua ja simpukoita. Päälle on turautettu tuhti rinkula mausteista tomaattikastiketta. Jos nälkä
Lue lisää