Tekstit

Tikkalan paras ruokaravintola, Hekariin

Kuva
Possusaslikkiannos by Hekariin Tikkalaan on avattu uusi, armenialaistyyppinen ravintola, Hekariin. Palvelut paranivat 100 prosenttia entisestä! Nautimme juuri herkullista saslikkia aurinkoisella terassilla alle kymmenen kilometrin päässä mökiltämme. Mainiota, varsinkin kun Kaukasian keittiö on erityisen mieluisa meille. Kovin on kotikutoinen tunnelma, kun kassatyttö hihkaisee tilauksemme saatuaan "Isiiiii!", ja Olaf-isi siirtyy armenialaisen kokin kanssa keittiön puolelle. Kassatytön äiti, Heldi, puuhailee kassan takana. Tilaamamme valkosipulileivät osoittautuvat suhareiksi (grenki, grenotchki, suhariki) eli Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa suosituiksi öljyssä/rasvassa paistetuiksi ruisleipäpaloiksi, joissa on kyytipoikana raakaa valkosipulia. Lisäksi annokseen kuuluu kermaviili-tillidippi. Aivan ihanaa. Tätä on kaivattu! Valkosipulileivät Saslikkiannokseen kuuluu hiiligrillissä paistettua possua, ranskalaisia ja maukas maustekastike, jossa ihanan kaukaasial...

Russkij Dvor eli viihdyimme Venäläisellä Pihalla Viipurissa

Kuva
Koo-Mikon täytetyt alkupalablinit Tämä oli jo ties mones kerta Viipurin Russkij Dvor -ravintolassa, ja vihdoin sain blogin aikaiseksi. Ollaan syöty Russkij Dvorissa lounasta, päivällistä, illallista, biletetty ja laulettu karaokea illallisen päälle & tällä kertaa söimme lounasaikaan terassilla työporukan kanssa. Terassi on suuri ja aurinkoinen. Hiiligrillin tuoksu antaa terassille miedosti aromia; saslikit paistetaan ravintolan sivustalla ulkona grillissä, oi nam! Alkupalaksi otin borssia, joka oli hyvää, mutta ei erinomaista. Kalaseljankan alkupalaksi nauttineet kollegani sen sijaan ylistivät omaa keittoaan. Borssikeittoa Kollegani Koo-Mikko nautti täytettyä bliniä alkupalaksi ja oli oikein tyytyväinen, kuva blogin pääkuvana ylhäällä. Kievin kotlettini oli yksinkertainen, mutta ihan maukas. Pariisin palleroperunat olivat toki suoraan pakastealtaasta. Vieressäni istunut Koo-Mikko otti pihviä, joka sekin maistui. Possusaslikkia tilanneet pöytäseurueemme herrat H...

Perjantai-illan lumuilut @ Lumu

Kuva
Köyhät Ritarit           6.20 Köyhät ritarit Lumun tapaan, marinoituja kauden marjoja ja jugurttivaahtoa. Huomasimme Lumussa vaihtuneen listan ja tästä ilahtuneina lähdimme testaamaan uuden listan antimia. Lumu oli lauantai-iltana yhdeksän maissa jokseenkin täynnä. Pöytä kahdelle löytyi kuitenkin. Aloitimme Lumun tapaan leipäpöydästä ja jatkoimme lumuksilla. Valitsimme yhteiseksi kolme lumusta: maksaa ja sieniä, marinoituja muikkuja ja paahdettua saaristolaisleipää sekä punajuurta ja vuohenjuustoa. Nyt listalla ihan luki, että lumukset ovat kahden suupalan kokoisia, eli niistä kustakin riitti juuri ja juuri kahdelle jaettavaksi. Kolme lumusta, 12 euroa.  Suutamme huuhdoimme pienellä shotilla, kossulla terästetyllä koivunmahlalla. Koivunmahlaa kossun kera sekä ilman. Siikaa ja perunaa           20.40 Pannulla paistettua kokonaista siikaa, Skonenperunaa ja kevätsipuli-voikastiketta. Po...

Bouillabaisset ja Beaujolaisset Pietarissa eli ravintola Bojole

Kuva
Minulla oli alkuun venäläisen keittiön borssikeitto, Mikolla ranskalaisen keittiön bouillabaisse. Pietarissa aivan Nevskin nurkalla (29, Bolshaya Konyushennaya) sijaitsee ravintola Bojole (Bozhole, Beaujolais). Sijainnin voi helposti päätellä myös ravintolan hinnoista, jotka siis ovat korkeahkot. Borssikeitto oli hyvää, mutta sen täydellisen metsästys jatkuu. Mikko tykkäsi bouillabaisse-sopastansa myös. Pääruuassa Mikko siirtyi Välimeren keittiöön, hänen valintansa oli meribassi. Minä pysyttelin venäläisessä ruokakulttuurissa ja söin stroganoffin - herkullisen sellaisen! Stroganoff Meribassi Meribassi maksoi 750 ruplaa (verrokkina kerrottakoon, että tien toisella puolella pubimaisessa alakertaravintolassa syö kahdet salaatit ja keitot tämän yhden annoksen hinnalla) ja stroganoff 590 ruplaa. Mikon keitto oli 470 ruplaa ja minun borssini 250 ruplaa. Melkoisia hintoja kyllä. Viini oli edullisimmasta päästä, mutta kyllä siinä nelinumeroinen ruplamäärä pelkkään viiniinkin...

Laatokan Portti, piristävän erilainen ruokapaikka matkasi varrella

Kuva
Talon oma tuore leipä oli tällä kertaa valitettavasti vaihtunut valmisleipään. Melkein tasan vuosi sitten vierailimme ensimmäistä kertaa ravintola Laatokan Portissa Parikkalassa. Silloinen kokemus löytyy tästä linkistä: Laatokan Portti 2011 . Eilen illansuussa ajoimme taas Joensuusta Lappeenrantaan, tälläkin kertaa nälissämme, ja päätimme katsoa, mitä Laatokan Portille kuuluu. Nettisivujen perusteella epäilimme, ettei ala cartea ole tarjolla - netissä mainitaan  vain aamupala ja tilausjuhlat - mutta nettisivut johtivat harhaan, sillä kokki oli paikalla ja ruokaa saimme. Edelliseen kirjoitukseeni viitaten mainitsen, ettei ruokalistaa ollut vieläkään käännetty muille kielille. Taiteltu A4-paperiarkki toimi listana, suomenkielisenä sellaisena. Tosin paikan nettisivut ovat sekä suomeksi että venäjäksi, joten voisi kuvitella, että ruokalistakin löytyisi venäjäksi. Ehkäpä se on se toinen aanelonen, jonka tarjoilija tarvittaessa kaivaa esiin tiskin takaa? Ruokia listalla oli mu...

Lappeenrannan Gringos Locos, varsin locoisa!

Kuva
Tuli testattua Lappeenrannan Gringos Locos jo toistamiseen, ja mikäli vanha sanonta kutinsa pitää, niin toinen kerta toden sanoo. En rakastunut tex mex -ruokaan vieläkään, vaikka se ihan hyvää olikin. Illallisseurani Tiina sen sijaan on kovasti tex mex -ruuan ystävä, joten ruokapaikka valikoitui varsinaisesti hänen makunsa mukaan. Minulla kun menee ihan suloisen sekaisin quesadillas, enchiladas ja muut meksikaanoruokien nimet, en voi ihan takuuseen mennä siitä, että onnistun valikoimaan nyt oikeat nimet ruuillemme. Epäilen, tai siis tästä omasta ruuastani olen melko varma, että se oli Tostadas limemarinoiduilla jättikatkaravun pyrstöillä: Tiinan annos oli ulkonäöltään houkuttelevampi kuin minun, ja tietenkin iski annoskateus. Eli kai minun pitää käydä tuo Tiinan annos joskus sitten testaamassa. Luullakseni annos oli Quesadillas kanalla: Ruoka oli makuuni hieman liian tulista, punaiset pepperonit täytyi poistaa kokonaan ennen syöntiä. Maissilätty annokseni alla oli ihanan...

Must Lammas on Tallinnan must!

Kuva
http://www.mustlammas.ee Poikkesimme keväisellä Viron reissullamme kotimatkalla Tallinnassa syömässä. Googlailemalla valikoitui ravintolaksi kaukaasialainen Must Lammas . Ensin oli hankala löytää autolle parkki, sitten oli hankala löytää itse ravintola. Lopulta eräs taksikuski osasi neuvoa meidät perille. Vaiva kannatti, mahtirafla! Ei toki ihme, ettei vahingossa osuttu paikalle, sillä katu ravintolan edessä oli aivan totaaliremontissa, hyvä että ravintolaan pääsi. Tarjoilija kuitenkin kertoi, että kesäksi ovat luvanneet saada sen taas kuntoon. Tämä hyvä, sillä kuten jo hieman vihjaisin, ravintola osoittautui aivan mainioksi, ja voin lämpimästi suositella sitä kaikille Tallinnassa matkaaville. Lammassalaatti Alkuun otimme valikoiman kaukaasialaisia alkupaloja ja lampaanlihasalaatin. Salaatti oli sellaista kokoluokkaa, että olisi helposti riittänyt pääruuaksi. Pakko oli jättää osa syömättä, kuten kävi myös pääruuan kanssa, vaikka kaikki oli aivan erinomaisen hyvää. Kauk...