Hyviä uutisia suursyömäreille, Pancho Villa on tullut kaupunkiin

Lappeenrantaan on avattu viime aikoina useita uusia ravintoloita. Testasimme eilen illalla yhden uutukaisista, meksikolaistyylisen Pancho Villan.

Olimme liikenteessä melko varhain, kuuden jälkeen, mutta tupa oli jo lähes täynnä tuolloin. Myöhemmin kaikki pöydät olivat varattuja. Liekö vielä uutuuden viehätystä? Onneksi ravintolassa on take away, jos kaikki eivät mahdu sisään :D

Tarjoilija kertoi heti kättelyssä, että ruokaa joutuu odottamaan ainakin 40 minuuttia, ja kenties jopa vielä kauemmin, mutta emme antaneet sen haitata, vaan teimme tilauksemme.

Otimme alkupalaksi nacholautasen ja pääruuaksi Mikko halusi ruokahaasteen, jättimäisen hampurilaisen nimeltä Meksikon Vallankumous, ja minä otin pihvin salaatilla. Onneksi päädyimme ottamaan vain yhden alkupalan, sekin oli nimittäin aivan järjettömän kokoinen!

Ruuan kanssa tilasimme punaviiniä, joita listalla oli peräti kaksi kappaletta, mutta täytyy sanoa, että tämä chileläinen talonviini maistui.

Pääruuat jatkoivat samaa linjaa alkupalan kanssa kokonsa puolesta. Mikon hampurilaisen kohdalla tätä toki osattiin odottaa. Yhtään annoksista emme jaksaneet syödä loppuun. Ähkyyn asti kyllä vedettiin, vaikkei ruoka niin kovin erinomaista ollutkaan.

Alkupalassa oli ihan hyviä makuja, erityisesti cheddarkastike miellytti, samoin pihvin kaverina tarjoillut makeat chilihelmet sekä hampurilaisen kanssa tilattu Panchon remu-kastike, siinäpä illallisen kohokohdat. Meille nämä chilihelmet olivat uusi, miellyttävä tuttavuus.

Ylikypsä naudanlapa ei oikein meille maistunut, ja sitä oli sekä alkupalassamme että pääruuassani. 

Pihvi oli tosi kuiva, vaikka olevinaan se melkein medium olikin. Tilasin tosin medium-, mutten viitsinyt juoksuttaa annosta takaisin keittiöön talon ollessa täpötäynnä

Mikon hampurilaisessa sen sijaan ei juuri ollut moitteen sijaa, ihan kelpo pläjäys, jos hampurilaisista tykkää – ja on suursyömäri. Hampurilaisessa oli vaatimattomasti neljä 120 gramman pihviä ja runsaat lisukkeet päälle. Täytyy muuten mainita, että molempien annoksista olisi ollut vielä isommatkin versiot olemassa, apuva!

Ravintolasta kokonaisuudessaan jäi hieman pubimainen fiilis; ruoka oli perusmättöä ja pöytäseurueet äänekkäitä. Mikä positiivista, pelotteluista huolimatta ruuat tulivat varsin rivakasti sitten kuitenkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolavaunun lämmin club sandwich salaatilla

Biisoniareenan pitsaa Uukuniemellä

Vöner eli vegaaninen döner