Maistamista

Tänään meillä oli tarkoitus mennä syömään Tohmajärven Marinkaan aivan erityisen herkullista pitsaa. Marinkassa todella tiedetään, miten pitsa tehdään. Lisäksi tarjolla on varsin monipuolinen salaattipöytä. Odotimme iltaa innolla, koska siitä on jo aikaa, kun viimeksi olemme saaneet herkutella Marinkan pitsalla. Mutta kuinka sitten kävikään? Löysimme itsemme illallistamasta Tohmajärven Nesteeltä. Huoh. Kun tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun Marinkaan ei sattunut pääsemään. Marinkassa oli tänään ilmeisesti jonkun firman tms. pikkujoulut, eli yksityistilaisuus klo 17-22. Olimme ovella kärkkymässä siinä seiskan pintaan. Ja seiskan pintaanhan tarkoittaa myös sitä, että kaupat olivat jo kiinni - eikä meillä ollut mökillä tietenkään ruokaa. Seuraavaan ravintolaan Kiteelle olisi ollut ajomatkaa 20 kilsaa suuntaansa. Toinen mahdollisuus olisi ollut ajaa takaisin mökille 15 kilsaa suuntaansa ja tulla kympiltä takaisin, mutta olisiko keittiökään lie ollut enää sitten auki? Päädyttiin s

Olimme itsenäisyyspäivänä alkuillasta syömässä Joensuun Fransmannissa. Päädyimme ulkoruokintaan, kun ei juhlapäivänä haluttu ruveta kokkailupuuhiin. Fransmannin valitsimme siksi, että se on lähin ravintola meiltä päin, ja meinasimme ensin mennä kävellen. Päädyimme sitten kuitenkin autoon, kun sää oli kehno ja halusimme ehtiä kotiin takaisin katsomaan telkusta Nemoa etsimässä. Ihmisiä oli liikenteessä, mutta ihan hyvin mahduimme sekaan. Fransmannin/Kimmelin parkki sen sijaan oli melkein viimeistä paikkaa myöten täynnä, liekö paljon majoittujia sitten Kimmelissä. Meille sattui hassu ja puhelias tarjoilijatyttö, jolla oli suuria vaikeuksia saada punaviinipullo auki. Tarjoilijalla oli aivan uusi pullonavaajan, jonka hän oli ostanut halpahallista hävitettyään työnantajan tarjoaman laitteen. No, lopulta pullo aukesi, ja tässä vaiheessa tiesimmekin jo jos jonkinlaista tarjoilijatytön edesottamuksista. Kiva oli rupatella, karjalaista meininkiä :) Ruuat tulivat kohtuullisessa ajassa, ja kaikkie

Olimme torstaina 15.11.07 Mikkelissä ja kävimme syömässä ravintola Fernandossa. Ravintola näytti ensisilmäyksellä sekä ulkoa että sisältä enemmän tavan pitserialta kuin ihan ravintolalta. Ruokalistat olivat pöydässä "pöytäliinoina", siis sellaisina jäykkinä pöytätabletteina. Muutenkin miljöö oli hitusen pikaruokalamainen. Ruokalistalla sen sijaan oli kaikkea muuta kuin kebabia ja pitsoja - vaikka pitsojakin oli tarjolla kahta eri vaihtoehtoa. Annoksiin sisältyvä salaattipöytä yllätti mukavasti, ei tarvinnut tilailla alkupaloja. Talon punaviini oli hyvää ja kohtuullisen hintaista, noin 22 euroa/pullo. Mikko päätti maistaa kengurua (26,90 euroa), mie päädyin venäläiseen sipulihärkään (21,60 euroa). Molemmat pidimme annoksistamme. Kengurua piti miunkin vähän maistaa, ja hyväähän se oli. Lisäksi kehuja ravintola saa siitä, ettei se rupea kiirehtimään asiakkaita ulos ravintolasta vielä sulkemisajan jälkeenkään, vaan ruuan päälle meiltä ystävällisesti kyselllään jälkiruokatil

Olimme lauantai-iltana teatterin jälkeen syömässä Lappeenrannan Tassoksessa. Tassos on varsin suosittu, ja vaikka asiakaspaikkoja on melko runsaasti, ei ole itsestään selvää, että ravintolaan mahtuu ilman varausta. Meitä oli neljä. Ensin meille ehdotettiin ihan oven suussa olevaa varsin "tuulista" pöytää, jonka vierestä taukoamatta juoksevat niin tarjoilijat kuin asiakkaatkin - mutta pyynnöstämme meille löytyi sitten vähän rauhallisempikin pöytä. Ravintolassa oli paljon väkeä ja muutama iso, äänekäs seuruekin. Heidät oli toki sijoitettu ravintolan "kabinetteihin" vai miksi loosseiksi niitä nyt voisikaan kutsua. Tilatessamme tarjoilija totesi, että ruuan tulo kestää ainakin tunnin. Sehän ei meitä haitannut, koska olimme joka tapauksessa tulleet syömisen lisäksi viettämään aikaa kaveripariskunnan kanssa. Tassoksen annoksiin kuuluva salaattipöytä sitä paitsi takaa sen, ettei nälkään ehdi kuolla ennen annoksen saapumista. Salaattipöytään kuuluu kreikkalaista kyläsal

Lounastimme viikonloppuna sunnuntaina 12.8.07 Outokummussa Pub Vanhassa Mainarissa, joka on samaa puljua hotelli Malmikummun kanssa. Olisimme syöneet mielellämme hotellin ravintolassa, joka kuitenkin osoittautui olevan kiinni viikonloppuna. Sepäs mielenkiintoista aukiolopoliittiikkaa. Pubi oli kuitenkin ihan viihtyisä. Terassilla tosin oli vain kolme pöytää, jotka olivat täynnä, joten jouduimme tyytymään sisätiloihin kauniina ja kuumana sunnuntai-iltapäivänä. Ruokalistalta löytyy jokaiselle jotain. Tarjolla oli salaatteja, keittoja, ruukkuja, pihvejä, uuniperunoita, pitsoja, lämpimiä leipiä jne. Seurueemme valitsi Frutti di mare -pitsaa, Laturin lohileivän ja Kanaruukun. Pitsa sai kehuja, leipäkin maistui, mutta kanaruukun currykastike oli kuin suoraan valmispussista. Jaa, että mistäkö tiedän ;) Kyllä meilläkin on pussikastiketta käytetty, mutta ravintolassa toivoisi kokin pääsevän hieman gourmeempaan tulokseen kuin valmiskastike. Kanaruukkukin saatiin sitten maustettua varsin kel

Pari viikkoa sitten elokuisena torstai-iltana tivolissa käynnin jälkeen piipahdimme syömässä Joensuun Martinassa. Tällä kertaa palvelu oli melko vilkasta, koska paikka oli menossa piakkoin kiinni. Martina kun kärsii normaalisti silloin tällöin melko hitaasta ja flegmaattisesta palvelusta. Nyt saimme listat kuitenkin eteemme alta aikayksikön. Päätimme tilata viiniä ja pastaa. Näin nuorena aikuisena sitä on vielä tottunut esittelemään henkilöllisyyspapereitaan yökerhoihin yms., mutta harvemmin viikolla ruokaillessa viinilasillisen takia on tarvinnut. Martinassa tarvitsee lähes poikkeuksetta: "Olen pahoillani, mutta joudun kysymään sinulta paperit *näytän paprut* No enpä olisi uskonut... muminaa." Ja seuralaiselta ei koskaan kysytä, vaikka samanlainen lapsenkasvo sekin on. Saimme viinin ja siirryimme salaattipöytään. Martina saa salaattiapöydästään kyllä ihan erityismaininnan. Salaattia ja raastetta on monenlaista, leipä yleensä tuoretta. Ei tarvitse erikseen alkuruokia tilailla

Olimme eilen 15.9.07 ystäväpariskunnan kanssa syömässä hotelli Lappeen ravintola Casanovassa. Paikka oli melko täynnä, kun saavuimme siinä kahdeksan jälkeen. Löysimme kuitenkin sopivan pöydän ravintolan perältä ja istuimme odottelemaan tarjoilijaa. Kohta sellainen ilmestyikin paikalla. Kovasti tarjoilija ihmetteli, haluammeko välttämättä istua niin pienessä pöydässä ja ihan yksityistilaisuuden vieressä. No, yksityistilaisuus näytti asiakkaiden promillemääristä ja syödyistä annoksista päätellen olevan loppusuoralla, joten ilmoitimme mielellämme istuvamme _valitsemassamme_ pöydässä. Tilasimme ruuat ja viinit. Palvelu toimi nopeasti ja ruuatkin tulivat porukkamäärään nähden hyvässä tahdissa. Gorgonzola-etanat ja valkosipulileipä olivat moitteettoman herkullinen alkupala. Sitten homma lähtikin menemään enemmän ja vähemmän pieleen... Muiden kolmen annokseen olisi kuulunut nachoja, tacoja ja dippiä tms. alkupalana. Etanoiden jälkeen kaikille kuitenkin tuli jo pääruuat. Alkupalatta jäänee

Käytiin eilen 13.10.07 testaamassa Lappeenrannan uusin ravintola, Olé. Mentiin joskus vähän jälkeen seiskan ja tarjoilija empi, löytyykö pöytää. Odotimme hetken baarin puolella, kun tarjoilija sitten siivosi pöydän meille. Palvelu oli nopeaa. Ruokalista ei ollut pitkän pitkä, mutta tarjoilija ehti jo kyselemään tilausta ennen kuin oltiin katsottu lista läpi. Tässä ravintolassa ei taida olla mitään sellaista systeemiä, että yksi tarjoilija hoitaa yhden pöydän, kun meilläkin kävi eri tyyppi kyselemässä ja eri tyyppi otti tilauksen. Myös ruokia toi eri tarjoilijat, kuten laskunkin. Tilattiin alkupalaksi Mikolle salaatti ja miulle valkosipulikatkaravut. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetty, että talon puolesta tulee myös pieni alkupala. Talon alkupala oli täytettyjä oliiveja valkosipullilla maustetussa ölyssä ja lämmintä leipää. Oli kyllä onnistunut alkupala. Semminkin kun ruuan saaminen kesti kuitenkin aika kauan. Talo oli kyllä täysi, kun meidän jälkeen ovelta käännytettiin jo pois. Valkosi