Kielon yllätysmenu, erittäin hyvä ellei täydellinen

Pohdimme eilen illallisella Kielossa, mitä Joensuun ravintolarintamalla oli ennen Kieloa. On toki La Passione, mutta ei sekään ole ollut vielä kovin montaa vuotta. Ja täytynee kai mainita myös Teatteriravintola. Mutta yhtä kaikki, jo tuollainen pohdinta kertoo jotain siitä, miten omalla tasollaan Kielo maakuntaravintoloiden joukossa on.

Olen kirjoittanut Kielosta aiemminkin, ja aina pelkkää hyvää. Niin myös tällä kertaa.

Nautimme eilen upean illallisen Kielossa Maman synttäreiden kunniaksi. Minä ja Mikko päätimme kokeilla yllätysmenua, Maman teki mieli sorsaa. Sorsaan liittyy minun osaltani tarina, nimittäin vuosien mittainen kasvissyöjän taipaleeni päättyi eräänä kauniina päivänä Maman kokkaamaan sorsaan. Mutta ei siitä sen enempää, vilkaistaanpa nyt Kielon eilisiä herkkuja:

Yllätysmenuun kuului viisi ruokalajia. Mama otti alkuun Kielon herkuttelulautasen (viisi suupalaa maakunnan antimista), meille tuli ensin herkulliset korvasienikeitot ja sitten herkuttelulautaset kolmella suupalalla.

Paras korvasienikeitto, jonka olen koskaan syönyt. Kermaista juu, mutta niin maukasta.

Jokirapu-siikatartar, savulohimousse, joku maksa, poroa ja siikaterriini.

Jokirapu-siikatartar (paras tästä satsista), savulohimousse ja siikaterriini.

Pääruuaksi Mama tilasi sorsaa (sorsan koipireisi), meille tuli ensin kuhaa kasvispedillä ja sitten sorsanrintafilettä punakaalilisukkeella.

Kuhaa yrttileivällä, kasviksilla ja rapukastike.

Sorsaa perinteiseen tapaan, punakaalihauduketta, lintukermakastike    ...     27,00 €
Braised wild duck with red cabbage

Sorsanrintaa (ihana kypsyysaste), maukas lintukastike ja mahtavanmakuista punakaalilisuketta.

Suklaabrulee, kirsikkavaahtoa, mansikoita.

Yllätysmenuun kuului luonnollisesti vielä jälkiruoka. Ja vaikka en erityisesti jälkiruokaihmisiä olekaan, ja tässä vaiheessa mahakin oli aivan täynnä, yllätin itseni tykkäämästä suklaisesta, makeasta ja marjaisesta jälkiruuasta aivan höpelönä. Bruleen kuori oli rapea, sisus vanukasmaista. Marjaisat lisukkeet sopivat mainiosti sekaan. Jokseenkin täydellinen jälkiruoka.

Eli summa summarun, lähes täydellisessä illallisessa täydellisintä olivat korvasienikeitto, sorsanrinta sekä jälkiruoka. Herkuttelulautanen ja kuha maistuivat mainiosti myös, mutta jäivät tästä kärkikolmikosta kevyen rinnanmitan. Ja totta puhuttuna, kyllähän viiden ruokalajin illallisessa on jo hieman liikaa syötävää. :D

P.S. Kuvien laatu, tai pikemminkin laaduttomuus, johtuu paljolti siitä, että kamerasta oli akku loppumassa, joten ei ollut juurikaan aikaa sihtailla ja sottailla, vaan piti ihan suorilta vaan ampua.