Huviretkellä...

Huomaa pöydässä tyylikäs Euroshopper-laatuketsuppipullo

Posti toi mukanaan viiden euron etusetelin ravintola Huviretkeen. Koska olemme helppoja, päätimme käyttää kuponkiedun ja kävimme lounaalla kyseisessä mestassa eräänä helmikuisena lauantaina.Ei olisi kannattanut, niillekin rahoille olisi löytynyt parempaa käyttöä...

Churrot

Tälle ruokakokemukselle ei paljon puolusteluja löydy. Olimme ulkoilleet kipakassa pakkassäässä ja nälkäisiä kuin sudet, mutta silti ruoka ei oikein maistunut. Tai maistui - pahalta, ainakin minun hampurilaiseni teollinen bearnaisekastike. Ja haloo, miksi hampurilaisessa ylipäänsä on bearnaisekastike?

Sohva

Lounaskokemus alkoi sillä, että Mikko huomasi ravintolan seinän olevan paskainen, jotain ihmeellisiä roiskeita. Sohva, jolla istuimme, oli vähintään yhtä roiskeinen ja lisäksi kulahtanut, ehkä se oli joskus ollut oranssi, nyt likaisen harmaa. Viihtyisä miljöö on aina lupaava alku.

Seinä

Alkupalana meillä oli katkarapupannu ja vihersalaatti. Katkarapupannu oli tunkkainen, kuivahko ja mauton, ihan helppo olisi kotona tehdä parempaa. Vihersalaatissa oli raikas sitruunainen kastike - suoraan purkista tosin, niin oli tuttu maku, vaikkakin ihan hyvä, myönnettäköön.

Katkispannu

Pääruuaksi testasimme hampurilaiset, ja kuten jo sanoin, huonolla menestyksellä. Mikolla oli vähän parempi hamppari Huviretken kausilistalta, joku hot chili -hässäkkä, minun Huviretken hampurilainen oli pilattu tuolla mainitulla bearnaisella. Yff. Mikä teitä vaivaa? Miksi ravintolassa käytetään valmiita kastikkeita? Ei voi olla liian vaikeaa ammattilaisen tehdä jotain omaa ja hieman erilaista!

Vihersalaatti

Jälkiruokachurroissa oli hyvä hedelmälisäke, raikas ja makoisa. Parasta tässä lounaassa. Tack!

Kerrankin näin päin, että ruoka näyttää kuvissa paremmalta kuin todellisuudessa on. Yleensä on vain huonoja kuvia hyvistä ruuista.

Mainittakoon, että Lappeenrannan Huviretkessä on syöty ennenkin. Muistan saaneeni taivaallisesti valmistettua sisäfileetä, ja joskus ihan kelpoisaa pastaakin. Nyt vaan ei natsannut, koko homma oli no let's go. Ja totta puhuttuna alkavat jo nämä perusruokalistat kyllästyttää, kaikki on nähty ja kokeiltu, jokainen kastike on tuttu. Seuraavan kerran tarvitaan tuhdimpi etukuponki, että minut höynäytetään sisään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintolavaunun lämmin club sandwich salaatilla

Biisoniareenan pitsaa Uukuniemellä

Vöner eli vegaaninen döner