Maistamista

Edellisessä postauksessani lupasin, että kirjoitan Tertin kartanon aamiaisesta, koska se vaan on niin erityisen hyvä. Heidän uuniohrapuuronsa jo yksistään voisi olla huonommankin aamun pelastus. Vietimme kivan kesäpäivän Tertin kartanossa Mikkelin kupeessä viime kesänä (2018) bloggaajakollegojen kanssa. Tertti on viehättävä paikka! Miljöö hurmaa, samoin ruoka, puoti, säilöntäkellari, ympäristö ja majoitusaitat. Ja aamiainen yrttitarhan keskellä on hieno kruunu ihanalle yöpymiselle. Heräsimme aurinkoiseen ja kuumaan kesäaamuun Tertissä. Aamiaisen nautimme yrttitarhassa. Ja mitä herkkuja siellä nautimmekaan! Lähiruokaa, luomuruokaa, oman tilan erikoisuuksia, naapurin herkkuja, omin pikkukätösin väsättyjä nautintoja... Katso ja tutkistele: Tertin ruisleipää, jossa yli 115-vuotias juuri, Iivari-isännän näkkileipää ja kartanon vaaleaa leipää Kartanon kahvi ja Aamuvirkku-tee Paikallisia lihaleikkeleitä, lähituottajien juustoja, luomujukurttia

Tuntuu suorastaan karulta herätä aamulla klo 4.30 ehtiäkseen Lappeenrannasta klo 5.38 lähtevään Helsingin junaan, mutta aamukokouksen jälkeen nautittu Marja Nätin merenelävälounas ja pitkä, maitoinen cappuccino matkalla takaisin rautatieasemalle saavat aamun karuuden jo melkein unohtumaan. Marja Nätin Kalaliike sijaitsee  Hakaniemen kauppahallissa , joka on muutenkin yksi ilonaiheitani Helsingin reissuissa. Kauppahallista olen kirjoittanut ennenkin:  Tunnelmaa ja tuoksua Hakaniemen kauppahallissa .  Eilen söin lounaaksi Nätin valkosipulimarinoituja jättirapuperhosia. Ne tarjoiltiin salaattipedillä lepäävän tartarkastikkeen sekä sitruunan kera. Mukana tuli myös lämmin leipä. Annos oli herkullinen! Katkaravuissa maistui valkosipuli ja paistaminen juuri sopivasti, sitruuna raikasti annosta kivasti – joskin sitruunaa olisi saanut olla enemmän. Salaatissakin oli minun makuuni ehkä vähän pihistelty, mutta silti oikein hyvä kokonaisuus. On se vaan myönnettävä, että olen m

Sansibarilainen mauste- ja vihanneskoju Lihattomasta lokakuusta en saanut postausta aikaiseksi, ja maailman vegaanipäiväkin livahti viime viikolla ohi kuin varkain, mutta tänään on päivä, kun blogini on ollut Starboxissa tasan vuoden, joten tämä on oikein hyvä päivä kirjoittaa. (Starbox on kuollut ja kuopattu maaliskuussa 2019, mutta tämä teksti on sen kukoistuksen ajalta marraskuulta 2018 ;) Vuosi on mennyt vauhdilla. Viime marraskuu oli aktiivinen kirjoituskuukausi, ja toivottavasti tämä marraskuu tulee olemaan myös. Kirjoitusaktiivisuutta selittää se, että töissä marraskuu on vähän normaalitahtisempi kuukausi, ja illat, josko päivätkin välillä, ovat pimeitä, niin tulee oltua kotona enemmän. Viime marraskuussa kirjoitin oman tähänastisen Starbox-historian (ja nykyään Starbox on itse historiaa) luetuimman postauksen silloisesta uutuustuotteesta vöneristä:  https://tanjan-maistamista.blogspot.com/2017/11/voner-eli-vegaaninen-doner.html Joulukuussakin tuli kirjoiteltua iha

Kävimme viime viikonloppuna Kajjaanissa, isieni mailla. Kajaanin ravintolamaailman tuorein ja aivan ehdottomasti hehkein tapaus on ravintola Anorak. Anorak on tunnelmallinen ja tasokas ravintola mainiolla sijainnilla Kajaanin keskustassa historiallisessa hirsitalomiljöössä. Palvelu on osaavaa ja ystävällistä, kaikki toimii, ruuat ovat taivaallisia. Tutustuimme Anorakin tarjontaan jo toissakesänä Kajaanin Street Food Fiesta -ruokatapahtumassa. Silloin nautimme erinomaista "pikaruokaa" villiyrtein ryyditettynä. Jo tuolloin mielenkiintomme heräsi, vaikka kivijalkaravintolaa ei vielä ollut edes olemassa. Street Food Fiesta by Anorak Ravintola Anorak aloitti toimintansa kivijalkaravintolana tämän vuoden alkupuolella, ja tarjoilijamme mielestä alku on ollut varsin hyvä – enkä ihmettele yhtään. Viime perjantain myöhäisillassa oli muutama pöytäseurue ruokailijoita, mutta kuitenkin enemmän hyvätapaisia juomailijoita. Tosin isompi kate ravintoloilla juomista tulee.

Satamatie 6 Blogini yrittää sinnitellä ajanhermolla; eilen vietettiin kansainvälistä kahvipäivää, minä kirjoitan siitä tänään. Joku voisi jopa ihmetellä aiheen valintaa, sillä en juo kahvia. Tai miten sen nyt ottaa. Juon vain harvakseltaan tiettyjä cappuccinoja ja vieläpä sillä twistillä, että niissä on oltava huomattavan runsaasti maitoa. Ja kanelia myös, jos vain suinkin mahdollista. Suomessa ei ole vielä aivan tuttu juttu tarjota kanelia cappuccinon kanssa, mutta pyydettäessä sitä usein saa, jos sitä vain on talossa. Pienestä kupista tarjoiltu tiukka cappuccino ei ole makuuni, eli jopa cappuccinon tilaaminen vaatii pientä säätämistä, ja etenkään ns. suomalainen tavallinen kahvi ei uppoa ollenkaan, missään muodossa, edes maidon kanssa. Tässä syitä, miksi sanon, etten juo kahvia. Kahvi on monille suomalaisille kuitenkin huomattavan tärkeä juttu. Suomalaiset juovat eniten kahvia koko maailmassa. Tässä on Lauran ja Rimman hyvä kirjoitus suomalaisesta kahvikulttuur

Joensuuhun avattiin kevättalvella  sushiravintola Joensuu . Ravintolan nimi ”ravintola Joensuu” + kotiinkuljetus saivat meidät ensin kuitenkin ajattelemaan, että kyseessä olisi jonkinlainen kebab-pitseria, joka tarjoaa myös sushia. Ehkä outo ajatuskuvio, mutta näin pääsi käymään… Ei nimi miestä pahenna, ja ensin pitää tutkia, sitten hutkia – ja mitä näitä muita latteuksia tässä kohtaa nyt voisi luetella – mutta kun sitten vihdoin tulimme ravintolaa kesällä testanneeksi, totesimme, että kyseessä on todella hyvä sushiravintola. Söimme kesän aikana Joensuu-ravintolan sushia monta kertaa; lounaaksi, päivälliseksi sekä kotiin kuljetettuna, ja olimme aina erittäin tyytyväisiä. Kotiinkuljetus hoitui kesällä aasialaiseen tyyliin sopivasti skootterilla, mutta ehkä kohta täytyy ottaa Suomen talveen paremmin sopivat kulkuneuvot käyttöön :D Laaja, monipuolinen lista ja hyvä, tuore sushi tuovat toivottavasti paljon asiakkaita ravintolalle. Ravintola on tosin melko pieni ja

Olin loppuviikosta messuemäntänä  FinnMetkoilla  Jämsänkoskella. Samalla reissulla pistäydyimme illallisella Jyväskylässä. Jyväskylän kaikki parhaat ruokaravintolat olemme jo vähintään kerran testanneet, joten tämä ei ollut ensimmäinen kertamme  Figarossakaan . Figaro on korkeatasoinen ravintola kaikilla mittareilla. Sijainti on keskeinen, miljöö viehättävä, palvelu ensiluokkaista, ruoka sekä juoma hyvää ja laadukasta. Jälleen kerran ruoka oli maistuvaa. Erikoismaininnan ansaitsee luuydin ja sen esillepano. Valkosipulietanat pihviannoksessa toimivat myös erinomaisesti. Ja vaikka majoneesit harvoin suosikkejamme ovatkaan, niin Figaron herkullinen chipotlemajoneesi antoi potkua annokseen yllättävän kivasti. Suurimman vaikutuksen tällä kerralla kuitenkin tekivät ruokaan erinomaisesti sointuva viini sekä suunmukainen, miedohko jälkiruokacappuccino, jonka pyysimme mukaan, kun ilta oli jo pitkällä ja Jyväskylästä kuitenkin on matkaa Jämsänkoskelle vielä hyvä tovi. Tuntui vähän hölmöltä